Uutiset ja blogit

Euroopan komissio on myöntänyt rahoitusta sähköautojen latausverkoston rakentamiseksi Suomeen. Suomalaiset yritykset saavat kahteen hankkeeseen yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa.

Plugit Finland Oy sai 3,32 miljoonaa euroa rahoitusta sähköisen liikenteen suuritehoisten latausasemien rakentamiseen. Hankkeessa rakennetaan 17 raskaan liikenteen ja kymmenen kevyen liikenteen sähkölatauskenttää Suomeen.

Neste Markkinointi Oy sai 2 miljoonaa euroa rahoitusta Suomeen rakennettavalle raskaan liikenteen sähköiselle suurteholatausverkostolle.

EU rahoittaa muun muassa sähkön ja kaasun jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Tavoitteena on vauhdittaa liikenteen irtautumista hiilestä käyttövoimista Euroopan laajuisella TEN-T-verkolla.

Hanke sisältyy Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmaan. Euroopan komissio jakoi vaihtoehtoisten käyttövoimien infran kehittämiseen yhteensä 422 miljoonaa euroa.

Liikenneohjelman komitea päätti tukien myöntämisestä helmikuun alussa.

1 Perusajatus. Passiivinen sijoittaja pyrkii saamaan yleensä osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton mahdollisimman pienillä kuluilla vähennettynä. Aktiivinen sijoittaja pyrkii voittamaan omilla valinnoillaan markkinat.

Tutkimusten mukaan passiivinen sijoittaja pärjää keskimäärin aktiivista paremmin. Suurin osa aktiivisista sijoittajista häviää markkinoiden keskimääräiselle tuotolle. Kaikkein parhaimpia tuottoja nauttivat kuitenkin onnekkaimmat tai taitavimmat aktiiviset sijoittajat.

Laaja hajautus tarkoittaa sekä tappioriskien vähentämistä että tuottavimpien kohteiden osumista salkkuun. Hyvä hajautus on kansainvälistä. Jos sijoittaja on hajauttanut pelkästään Suomeen tai Eurooppaan hänen salkussaan ei ole ollut viimeisten vuosien tärkeimpiä arvonluojia, yhdysvaltalaisia teknoyhtiöitä kuten Applea, Alphabetia tai Nvidiaa. Laajoissa indeksirahastoissa kovimmat arvonluojat ovat automaattisesti mukana.

Tulevaisuuden tärkeimmät arvonluojat voivat tulla aivan muualta kuin Yhdysvalloista, joten myös sijoittaminen indeksirahastolla pelkästään Yhdysvaltojen markkinoille voi rajata mahdollisia tuottoja. Tämäkin olisi sijoittajalta aktiivinen valinta.

2 Välineet. Passiiviseen sijoittamiseen käytetään sijoitusrahastoja tai pörssinoteerattuja etf:iä, jotka seuraavat tarkasti etukäteen määrätyn indeksin sisältöä. Esimerkiksi OMX Helsinki Benchmark -indeksiin valitaan 50–70 Helsingin pörssin suurinta ja laajimman kaupankäynnin kohteena olevaa osaketta. Stoxx 600 -indeksissä ja sitä seuraavassa rahastossa on vastaavasti 600 Euroopan arvokkaimman noteeratun yrityksen osakkeet markkina-arvopainotettuna.

Rahastoyhtiöistä suoraan ostettavat indeksirahastojen osuudet ja pörssistä ostettavat etf:t ovat sijoituskohteina täysin vastaavia ja yhtä turvallisia. Etf-osuus on ostettava kokonaisena kuten pörssiosake. Indeksirahastoa myydään murto-osina, joten se on usein yksinkertaisempi kohde muutamien kymmenien eurojen kuukausisijoittamiselle. Etf:n hallinnointi on yksinkertaisempaa, joten niissä hallinnointikulut ovat usein matalammat.

Sijoittajan kannattaa käydä läpi eri vaihtoehdoista hallinnointikulujen lisäksi merkintä- ja lunastus- tai kaupankäyntikulut.

3 Rajaukset ja riski. Osa indekseistä seuraa hyvin kapeasti valittua osakejoukkoa. Sijoitettaessa esimerkiksi tiettyyn toimialaan tai sijoitustyyliin keskittyvään rahastoon kuten teknologia-, kasvu- tai arvorahastoon, sijoittaja luopuu merkittävästä osasta hajautushyötyjä. Tuotto voi olla laajaa vaihtoehtoa parempi tai heikompi.

Tällaisia vaihtoehtoja käyttävän sijoittajalla pitäisi olla oma näkemys siitä, millainen teema kulloinkin tarjoaisi parhaan tuoton. Jos sijoittaja haluaa olla passiivinen, hän keskittyy kansainvälisiin yleisindekseihin.

Monet sijoittajat haluavat painottaa sijoituksissaan vastuullisuutta. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Suomeen sijoittavista indeksirahastoista parhaiten menestyivät viime vuonna ne, jotka sulkivat Nesteen pois salkusta vastuullisuusperusteilla.

Selvitä, millä perusteilla sijoitusten pohjana oleva indeksi on rakennettu. Jos haluat tehdä rajauksia verrattuna markkinakokonaisuuteen, tee se tietoisesti. Oma pankki tai palveluntarjoaja tarjoaa yleensä hyvin tietoja valintojen pohjaksi. Erityisesti etf:ien valikoima on hyvin suuri.

4 Tylsyys hyvästä. Passiivisen sijoittamisen idea toimii parhaiten niin, että sijoitukset on hajautettu maantieteellisesti, toimialoittain ja arvopapereittain mahdollisimman laajasti. Yksinkertaisinta on käyttää maailmanlaajuisesti hajauttavaa sijoitusrahastoa tai etf:ää. Passiivinen sijoittaja hajauttaa yleensä myös ajallisesti kuukausisijoitusten avulla.

Yhden maailmarahaston hajautusta voi hieman parantaa, jos valitsee kattavasti muutamalle eri markkina-alueelle sijoittavaa indeksirahastoa. Osa maailmanlaajuisista indeksirahastoista ei sijoita kehittyville markkinoille.

5 Suuryhtiöhuoli. Markkina-arvopainotetuissa indekseissä dominoivat kunkin markkina-alueen arvokkaimmat yhtiöt.

Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut Yhdysvaltojen suurimpien yhtiöiden arvon nousu tähtitieteellisille tasoille. Samat yhtiöt dominoivat USA-indeksejä ja teknologiaindeksejä ja ovat merkittävän kokoisia myös maailmaindekseissä.

Sijoitussalkkukokonaisuuden riski–tuottosuhde voikin parantua lisäämällä siihen esimerkiksi pienyhtiöihin tai kehittyville markkinoille sijoittavia rahastoja.

Lentoyhtiö Finnairin osakekurssi on kuukauden aikana vahvistunut yli 30 prosenttia. Viimeisen potkun osakekurssi sai, kun Finnair julkisti analyytikoiden odotukset ylittäneen viimeisen vuosineljänneksen tulosraporttinsa torstaina 13. helmikuuta. Tulospäivänä osake nousi peräti 18,2 prosenttia.

Sijoittajille positiiviset uutiset ovat maistuneet. Mutta onko kurssireaktio ollut perusteltua, Evlin analyytikko Joonas Ilvonen?

”Karkeasti Finnair menee vielä neutraaliin luokkaan arvostuksensa puolesta, ei se vielä älyttömän venytetty ole. Mutta ei tunnu järkevältä, että se enää paljon nousisi, se voisi olla liikaa etukenoa.”

Vaikka liikevaihdon ennakoidaankin nousevan tämän vuoden aikana, Finnair on kertonut myös kulupaineista liittyen muun muassa lentokenttien laskeutumismaksuihin ja uusiutuvien polttoaineiden hintoihin.

Sijoittajat selkeästi ennakoivat Finnairin tarkentavan ohjeistuksensa alalaitaa ylöspäin tämän vuoden aikana. Ilvosen mukaan odotus on perusteltu, mutta on vaikea sanoa, onko kurssi noussut odotuksiin nähden jo liikaakin.

Finnair arvioi nyt vertailukelpoisen liiketuloksen olevan 100–200 miljoonaa euroa vuonna 2025. Yhtiö kertoi tarkentavansa näkymiään ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Paluu Venäjän ilmatilaan?

Osa sijoittajista saattaa spekuloida myös mahdollista paluuta Venäjän ilmatilaan. Lyhyempi reitti Venäjän yli Aasiaan oli Finnairin merkittävä kilpailuetu ja strategian perusta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Ilvonen uskoo sijoittajien pohtineen Venäjän ilmatilaan palaamisen mahdollisuutta ja sen vaikutusta Finnairiin. Ilvonen itse pitää Venäjän ilmatilaan palaamista epätodennäköisenä vaihtoehtona ainakaan lähitulevaisuudessa.

Ilvosen mukaan Venäjän yli lentämiseen palaaminen vaatisi Ukrainaan pitkäkestoista, kestävällä pohjalla olevaa rauhaa, joka on ainakin tässä vaiheessa vielä kaukainen tavoite. Vaikka mahdollisuus avautuisi, maineen kannalta sen hyödyntäminen ei välttämättä olisi järkevää.

”Ja vaikka tulisikin näennäisesti pysyvä rauha, miten suomalaiset suhtautuisivat siihen, että Finnair alkaisi taas lentää Venäjän ilmatilassa? Siihen liittyy myös mainekysymyksiä, ainakin mikäli Venäjä ei ole joutunut kunnolla sodasta tilille”, Ilvonen pohtii.

Jos kilpailukenttä muuttuisi ja muutkin maat alkaisivat jälleen käyttää Venäjän ilmatilaa, Finnair voisi mahdollisesti pakosta seurata mukana. Toistaiseksi yhtiö on itsekin viestinyt, ettei Venäjän yli lentäminen ole lähitulevaisuuden asia.

Osinkoja tiedossa

Finnair on palaamassa myös osingonmaksajaksi. Osinkoehdotus ylitti analyytikoiden odotukset, kun Finnairin hallitus esitti maksettavaksi 0,11 euron osakekohtaista osinkoa vuodelta 2024. Tietopalvelu Factsetin keräämä analyytikoiden konsensus odotti keskimäärin 0,05 euron osinkoa.

”Voi tietysti olla, että jotkut sijoittajat näkevät asian positiivisena, ja että se signaloi vahvaa luottamusta yrityksen tuloskykyyn ja taloudellisen asemaan”, Ilvonen kommentoi osinkoyllätystä.

Toisaalta sijoittajilla saattaa myös olla eriäviä näkemyksiä siitä, onko korkea osinko välttämättä hyvä asia.

”Itse näkisin, että osinko on ollut kurssinousussa pienemmässä roolissa suhteessa ohjeistukseen ja liikevoittotasoon. Sanoisin, että ne ovat painaneet enemmän vaakakupissa.”

Ilvosen mukaan Finnairia tukee ensisijaisesti liikevaihdon kasvu, joka johtuu lisääntyvästä kapasiteetista ja kysynnän kasvun jatkumisesta. Lippujen hinnat kehittynevät tasaisesti.

Asuntorakentaminen on muutaman viime vuoden aikana vähentynyt rajusti. Jotta uusien asuntojen rakentaminen jälleen vauhdittuisi, ainakin neljän asian pitäisi muuttua, arvioi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen Markkinaraati-ohjelmassa.

Ensinnäkin kuluttajien luottamuksen pitäisi kohentua.

”Kuluttajien tunnelmat ovat hyvin pessimistiset. Ehkä vähän jopa liiankin pessimistiset, kun katsoo talousindikaattoreita”, Keskinen sanoo.

Kuluttajien luottamuksen koheneminen vaatinee Keskisen mukaan hieman parempia uutisia työmarkkinoilta.

Lisäksi Keskinen katsoo, että asuntojen hintojen noususta tarvittaisiin selvempi signaali. Myynnissä olevien asuntojen varastoja taas pitää saada purettua riittävästi.

”Sitten rakennusyhtiön näkökulmasta näyttäytyy järkevältä ja kannattavalta aloittaa myös uusia hankkeita”, Keskinen sanoo.

Voimakas elpyminen antaa vielä odotuttaa itseään

Rakennusyhtiö YIT aloitti viime vuonna 160 uuden asunnon rakentamisen, ja aloitukset ajoittuvat loppuvuodelle. YIT:n toimitusjohtajan Heikki Vuorenmaan mukaan tämä kertoo kysynnän piristymisestä. Kohteiden varausasteen on oltava riittävä, jotta hanke lähtee liikkeelle.

Vuorenmaa toteaa, että asuntomarkkinatilanne vaihtelee alueittain. YIT:n asuntovarannosta peräti 70 prosenttia on pääkaupunkiseudulla.

”Uudet käynnistyksemme ovat tapahtuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa näemme, että uudisasuntojen tarjonta on hyvin vähäistä”, Vuorenmaa sanoo.

Merkkejä voimakkaasta elpymisestä tänä vuonna ei Vuorenmaan mielestä vielä ole. Kuluvasta vuodesta tulee kuitenkin parempi kuin viime vuodesta, Vuorenmaa uskoo.

Myöskään Inderesin analyytikko Olli Koponen ei näe tänä vuonna vielä merkittävää elpymistä. Valtion tukema tuotanto vähenee, minkä lisäksi asuntomarkkinoita ei tue myöskään viimeaikainen puheenaihe:

”Asuntosijoitusrahastopaniikki on ehkä entisestään lisännyt epävarmuutta markkinoilla”, Koponen sanoo.

Mikäli haluaa saada veronpalautukset jo kesällä ensimmäisten joukossa, kannattaa toimia ripeästi.

Kun viime vuoden tulot ja vähennykset ilmoittaa verottaja OmaVero-palvelussa 25. helmikuuta mennessä, ne näkyvät jo esitäytetyssä veroilmoituksessa. Samalla kasvaa todennäköisyys sille, että veronpalautukset ensimmäisten joukossa jo heinä–elokuussa. Tosin tällöin myös mätkyjen eli jäännösverojen maksupäivät aikaistuvat.

”Jos haluaa veronpalautukset mahdollisimman nopeasti, kannattaa ilman muuta ilmoittaa tulot ja vähennykset ennakkoon sekä patistaa myös puolisonsa toimimaan näin. Puolisoiden verotus käsitellään nimittäin samanaikaisesti, eli jos toinen toimii viime tingassa, se vaikuttaa molempien verotuksen käsittelyajankohtaan”, sanoo ylitarkastaja Päivi Ylitalo verohallinnon tiedotteessa.

Hän kuitenkin korostaa, ettei tämä ole täysin varmaa. Myös aikaisessa vaiheessa tietonsa täydentäneiden veronpalausten maksu voi mennä syksyyn, jos käsittely jostain syystä viivästyy. Todennäköisestä se ei kuitenkaan ole.

Samalla veroilmoituksen määräpäivät ovat aikaistuneet toukokuulta huhtikuulle.

”Palkansaajilla ja eläkeläisillä on tänä vuonna kolme viikkoa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistamiseen ja täydentämiseen, kun aikaisemmin aikaa oli neljä viikkoa. Siksi toivomme, että mahdollisimman moni ilmoittaisi esimerkiksi kotitalousvähennyksen, matkakulut ja vuokratulot OmaVerossa 25. helmikuuta mennessä”, Ylitalo sanoo.

Esitäytetyt veroilmoitukset tulevat kaikille OmaVeroon viimeistään maaliskuun 27. päivänä. Määräpäivät palkansaajien ja eläkeläisten veroilmoituksille ovat 15., 22. ja 29. huhtikuuta.

Ukrainan mahdollisuudet käydä sotaa heikkenevät selvästi, jos Eurooppa ei ota harteilleen amerikkalaisen aseavun lopettamisen taakkaa, kommentoi varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime viikkoina järkyttänyt Ukraina-puheillaan. Tiistaina Trump syytti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Keskiviikkona Trump puolestaan väitti Zelenskyin olevan ”diktaattori ilman vaaleja” ja uhitteli tätä seurauksilla, jos Ukraina ei pikaisesti järjestä vaaleja.

Ahtin mukaan Eurooppa on nyt plaseerattu Ukrainan tulevaisuuden suhteen lastenpöytään. Rauhanneuvotteluissa neuvottelevat ainoastaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Trump itse. Edes Ukrainaa ei ole kutsuttu.

”Trump pitää itseään sateentekijänä. Kaikkien aikojen diilintekijänä. Tätä taustaa vasten hänen neuvotteluavauksensa on epäortodoksinen. Trump luopui useammasta neuvotteluvaltista ennen kuin neuvottelut alkoivat. Hän totesi, että Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole mahdollista ja alueluovutukset ovat realiteetteja. Tämän seurauksena Venäjä lisäsi heti reunaehtoja, esimerkiksi sen, että Nato-rauhanturvaajia ei saisi lähettää Ukrainaan”, Ahti kommentoi.

Ahtin mukaan Trumpille on kiire saada Ukrainaan rauha.

”Tilannetta on vaikea analysoida muuten kuin siten, että Trump haluaa rauhan Ukrainaan eikä häntä suuremmin kiinnosta, miltä rauhansopimus näyttää”, Ahti toteaa.

Amerikka ensin -politiikka vie Euroopan integraation maaliin

Ahtin mielestä asetelma on looginen, jos ymmärtää Trumpin logiikan.

”Amerikka ei joudu käyttämään rahaa aseapuun eikä jälleenrakennukseen. Ukraina luopuu alueistaan, joiden nimiä amerikkalainen äänestäjä ei kykene lausumaan”, Ahti kertoo.

Toisaalta Ahtin mukaan osa Yhdysvaltojen hallinnosta laskelmoi, että resurssit pitää säästää Yhdysvaltojen todellista vastustajaa eli Kiinaa vastaan. Yhdysvaltain hallinto ajattelee, että Euroopalla on taloudelliset rahkeet maksaa oma puolustuksensa.

Ahtin mukaan Euroopalla ei kuitenkaan ole mahdollista täyttää sotilaallisen avun puutetta suoraan, sillä valmiudet riittävään aseiden valmistukseen puuttuvat. Päästrategin mukaan lyhyen aikavälin ratkaisu voisi olla, että Eurooppa ostaisi tarvittavat aseet Yhdysvalloista.

”Koska summat tulevat puolustusbudjeteista, eurooppalaiset pääsisivät lähemmäs Naton kriteerejä, mitä Yhdysvallat on vaatinut. Puolustusbudjetteja pitää siis joka tapauksessa nostaa, ja loogista olisi tietenkin kohdistaa ostokset Ukrainalle. Sotilaalliset hankinnat lieventäisivät myös kauppajännitteitä, koska ne lisäävät Yhdysvaltojen vientiä Eurooppaan.”

”Samaan aikaan eurooppalaisten tulisi investoida omaan asetuotantoonsa. Investoinnit nostaisivat talouskasvua ja varmistaisivat Euroopan turvallisuuden. Lopulta tämä tarkoittaisi tietenkin aseostojen loppumista Yhdysvalloista. Ironisesti Trumpin Amerikka ensin -ulkopolitiikka olisi siten asia, joka veisi Euroopan integraation lopulta maaliin”, Ahti kommentoi.

Elektroniikan sopimusvalmistaja Scanfilin liikevaihto laski loka-joulukuussa 212,3 miljoonaan euroon vuotta aiemmasta 220,8 miljoonasta eurosta.

Oikaistu liikevoitto oli 14,0 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 13,4 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali parani 6,6 prosenttiin 6,1 prosentista.

Loka-joulukuun osakekohtainen tulos oli 0,14 euroa verrattuna 0,17 euroon. Koko vuoden 2024 osakekohtainen tulos oli 0,59 euroa.

Yhtiön hallitus esittää maksettavaksi 0,24 euron osingon. Vuotta aiemmin osinkoa maksettiin 0,23 euroa osakkeelta. Esityksen mukaan yhtiö on nyt nostamassa osinkoa 12 vuotta peräkkäin.

Joulukuisen tulovaroituksen yhteydessä Scanfil arvioi vuoden 2024 liikevaihdon olevan 770–780 miljoonaa euroa ja oikaistun liikevoiton 53–54 miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun osavuosikatsauksen jälkeen tämä jätti loppuvuoden haarukoiksi 202-212 miljoonan euron liikevaihdon sekä 13,9-14,9 miljoonan euron oikaistun liikevoiton.

Nordea ja Inderes ennakoivat helmikuussa julkaistussa analyyseissä loka-joulukuulle haarukoiden keskivaiheille sijoittuvia 205-207 miljoonan euron liikevaihtoa ja 14,2-14,5 miljoonan euron oikaistua liikevoittoa. Analyytikoiden ennuste osingoksi oli 0,25 euroa.

Kasvua luvassa

Nyt Scanfil arvioi vuoden 2025 liikevaihdon olevan 780– 920 miljoonaa euroa ja oikaistun liikevoiton 53– 66 miljoonaa euroa. Koko vuoden 2024 luvut olivat 779,9 miljoonaa ja 53,1 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Christophe Sut sanoo yhtiön neljännen vuosineljänneksen olleen vuoden paras.

”Neljäs vuosineljännes päätti vuoden, jonka aikana Scanfil osoitti kykenevänsä puolustamaan liikevoittomarginaalia ja säilyttämään vakaan 6,8 prosentin oikaistun liikevoittomarginaalin haastavissa markkinaolosuhteissa. Kun koko vuoden lukuja oikaistaan valuuttakurssimuutoksilla, sopeuttamiskuluilla ja kaupintavarastomyynnillä, niin vuoden liikevoittomarginaali saavutti 7,0 prosentin pitkän aikavälin tavoitteemme, mikä osoittaa erittäin hyvää operatiivista toimintaa koko vuoden osalta”, Sut sanoo katsauksessa.

Sut muistuttaa yhtiön hyvästä osinkohistoriasta. Osingon korotus on 12 peräkkäinen.

”Tavoitteenamme on maksaa osakkeenomistajillemme kasvavaa osinkoa ja pitää taseemme vahvana voidaksemme toteuttaa kaikki strategisesti tärkeät kasvuinvestoinnit”, Sut sanoo.

Asiakaskysyntä vakiintuu

”Asiakaspuolella keskityimme edelleen uusien sopimusten voittamiseen, ja myyntimme oli jälleen viimeisellä vuosineljänneksellä erittäin aktiivista. Uusien voitettujen projektien vuotuinen arvo oli neljännellä vuosineljänneksellä ennätykselliset 61,0 miljoonaa euroa ja 187,5 miljoonaa euroa vuonna 2024”, Sut kertoo.

Sut arvioi, että vuoden 2025 ensimmäinen vuosineljänneksellä yhtiö ajaa ylös vuonna 2024 voitettuja projekteja. Se luo pohjan kiireiselle loppuvuodelle.

”Uskomme asiakaskysynnän vakiintuvan ja elpyvän. Tämä tapahtui jo Medtech & Life Science -segmentille. Uskomme kysynnän kasvavan vähitellen vuonna 2025. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskitymme vuonna 2024 voitettujen asiakasprojektien ylösajoon”, Sut jatkaa.