Mikäli koet tai todistat epäasiallista kohtelua, kuten häirintää tai syrjintää, toimi näin:

1. Ota puheeksi. Huomauta asiattomasti käyttäytyvälle tämän häiritsevästä käytöksestä. Kerro, ettet hyväksy hänen käytöstään ja pyydä häntä lopettamaan.
   • Jos et itse uskalla lähestyä häiritsijää, pyydä esimerkiksi ystävääsi huomauttamaan asiasta. Jos tilanne tapahtuu järjestön toiminnassa tai tilassa, voit pyytää apua järjestötoimijalta esimerkiksi ainejärjestön/killan/ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilön.
2. Mikäli häirintä on jatkuvaa, ota ylös mitä on tapahtunut ja milloin, sekä ketä on ollut läsnä ja mitä on sanottu. Näin autat asian jatkokäsittelyä.
3. Ota yhteyttä. Kerro häiritsevästä käytöksestä eteenpäin seuraavasti:
   • Jos häirintä tapahtuu opiskelijajärjestön toiminnassa tai tiloissa, ota yhteys ensisijaisesti järjestön toimijoihin (hallitus, toimihenkilöt) tai tarvittaessa ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin.
   • Jos häirintä tapahtuu ylioppilaskunnan tapahtumissa tai muuten ylioppilaskuntaan liittyvissä tilanteissa, ota yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhteyshenkilöihin.
   • Jos toinen opiskelija häiritsee opetustilanteessa, ota yhteys kurssin vastuuopettajaan tai muuhun henkilökunnan jäseneen.
   • Jos häiritsijä on henkilökunnan jäsen, ota yhteyttä yliopiston häirintäyhdyshenkilöihin (hyviksiin, työsuojeluvaltuutettuun, tasa-arvovastaavaan tms.)
   • Mikäli epäilet kyseessä olevan rikos, ota yhteys poliisiin.

4. Jos haluat keskustella asiasta, tällaisia tahoja ovat esimerkiksi:
   • YTHS
   • oppilaitospapit
   • häirintäyhdyshenkilöt
   • ystävät ja perhe

Tapausten käsittely on aina tilannekohtaista, mutta tässä on yleisohje häirintätapauksen selvittelyn etenemiseen:

1. Yhteydenotto saapuu häirintäyhdyshenkilöille sähköpostitse, lomakkeella tai puhelimitse, tai se on voinut tapahtua kasvotusten jo esimerkiksi tapahtumassa.
2. Häirintäyhdyshenkilöt kuulevat häirintää kokenutta tapahtuneesta ja kysyvät toiveita jatkokäsittelylle. Jatkotoimenpiteisiin ei ole pakko ryhtyä. Häirintäyhdyshenkilöiden kanssa voi myös vain keskustella ilman, että asiaa lähdetään missään kohtaa viemään eteenpäin.
3. Jos ilmoituksen tekijä näin toivoo, otetaan yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Häirinnästä syytetyllä on aina oikeus tulla kuulluksi, ja häirintäyhdyshenkilöt kutsuvat heidät yleensä tapaamiseen kasvokkain. Tapaamisessa kuullaan myös toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta ja keskustellaan tilanteesta.
4.  Jos molemmat osapuolet ovat siihen valmiita, ehdottavat häirintäyhdyshenkilöt yhteistä tapaamista, jossa asiasta voidaan keskustella tai sopia. Häirintäyhdyshenkilö voi olla paikalla ohjaamassa keskustelua tai poistua pyydettäessä paikalta.
5. Tarjotaan kaikille osapuolille mahdollisuus jälkikäsittelyyn, mikäli kysyttävää nousee esiin vielä tapaamisten jälkeen.