2024
FM Henna-Riikka Putaalan tutkimus auttaa tekemään tarkempia ennusteita ilmaston kehittymisestä. Putaala teki pro gradunsa Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa, fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelmassa. Lue lisää.
2023
Ilkka Suuronen tutki pro gradussaan, millä tarkkuudella koneoppimisalgoritmi erottaa terveet koehenkilöt Parkinsonin tautia sairastavista koehenkilöistä EEG-datan perusteella, kun käytössä on rajattu määrä EEG-kanavia eri aivoalueilta. EEG on lyhenne elektroenkefalogrammista. Työ on tehty Turun yliopiston tietotekniikan laitokselle. Lue lisää.
2022
Vuoden paras matematiikan, fysiikan tai tietojenkäsittelytieteen pro gradu -tutkielma on Elias Vänskän työ ”Pääkomponenttianalyysiin perustuva mallin reduktio kaasupäästöjen Bayesilaisessa estimoinnissa”. Vänskän työssä on merkittävää käytännön potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen. Työssään Vänskä kehitti uusia lasermittausta hyödyntäviä estimointimenetelmiä. Työ on tehty Itä-Suomen yliopistossa, sovelletun fysiikan pääaineessa, laskennallisen fysiikan opintolinjalla. Lue lisää.
2021
MALin juhlavuoden kunniaksi vuonna 2021 palkittiin kaksi pro gradu -työn tekijää. Lue lisää TEK-lehdestä.
Susanna Heikkilän pro gradu -tutkielma ”Kvasisäännöllisesti elliptisen moniston rajoitettu kohomologia” on tehty Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osastolla. Työn aiheena oli esitellä ja todistaa Prywesin lause.
Laura Vuorisen pro gradu -tutkielma ”Magnetic characteristics of high-speed jets in the Earth's magnetosheath” on tehty Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan ja tähtitieteen laitoksella. Vuorisen tulokset osoittavat ensi kertaa kiistatta pyörteisen välivyöhykkeen suihkuvirtausten tärkeän roolin aurinkotuulen energian välittämisessä magnetosfääriin.
2020
Filosofian maisteri Timo Lintosen pro gradu -tutkielma "Optimization in Semi-Supervised Classification Of Multivariate Time Series" käsittelee osittain ohjattua, monimuuttujaista aikasarjojen luokittelua. Tätä myös käytännön sovellusten kannalta merkittävää aihetta on käsitelty suhteellisen vähän kirjallisuudessa. Tutkielma on tehty Oulun yliopistossa. Lue lisää TEK-lehdestä.
2019
Filosofian maisteri Emmi Kirjanen kehitti ja mittasi pro gradu -työssään suprajohtavat tunneliliitokset kolmiulotteisen fononikiteen päälle. Hän teki tutkimuksen Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa. Lue lisää TEK-lehdestä.
2018
Risto Ojajärven tutkielma käsitteli suprajohteiden mikroskooppista teoriaa. Ojajärvi tutki teoreettisesti hilavärähtelyiden välittämää suprajohtavuutta tasovyöllä, eli materiaaleissa joiden elektronivyöt ovat tasomaisia. Lue lisää TEK Verkkolehdestä.
2017
Tansanialainen Boniphace Kanayathare tutki ja kehitti pro gradu -työnään mittausmenetelmiä, joilla voi kenttäolosuhteissa tunnistaa väärennetyn dieselin aidosta. Lue lisää TEK Verkkolehdestä.
2016
Peter Hedman esitteli pro gradu -tutkielmassaan kaksi uutta algoritmia, jotka vähentävät epäsuoran valon simulointiongelmaa tietokonegrafiikalla tuotetuissa videoissa ja kuvasarjoissa. Työ on tehty Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Työn ohjaajina toimivat apulaisprofessori Teemu Roos ja apulaisprofessori Jaakko Lehtinen. Lue lisää TEK Verkkolehdestä.
2015
Jenna Kanerva palkittiin työstään Beyond Treebanking: Developing Methods and Resources for Finnish Syntactic and Semantic Analysis. Työ on tehty Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Työn ohjaajina toimivat dosentti Filip Ginter ja professori Tapio Salakoski. Lue lisää TEK Verkkolehdestä.
2014
Tuomas Puoliväli tutki magneettikuvauksen avulla musiikin kuuntelun vaikutusta aivotoimintaan. Työ on tehty Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Tutkielman ohjaajina toimivat professorit Tapani Ristaniemi ja Fengyu Cong. Lue lisää TEK Verkkolehdestä.
2013
Petri Hakala palkittiin työstään Lämpökaivon transientit 3D-mallit ja lämpökaivokentän mallinnus. Työ on tehty Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitoksella.
2012
Marjukka Tuominen palkittiin työstään InSb- ja InP -puolijohdemateriaalien hapettuminen: Havainto kiteisten oksidikerrosten muodostumisesta. Työ on tehty Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan ja tähtitieteen laitoksella.
2011
Markus Koskimies palkittiin työstään Constructing A General Purpose Cellular Computer – An Explorative Approach to Nanocomputers (Yleiskäyttöisen solukkotietokoneen toteuttaminen). Työ on tehty Oulun yliopiston luonnontieteiden tiedekunnan tietojenkäsittelytieteiden laitoksella.
2010
Mikko Pelto palkittiin työstään Identifioivista koodeista kuningasgraafeissa. Työ on tehty Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan matematiikan laitoksella.
2009
Mikko Pervilä palkittiin työstään Ajax-sovellusten suorituskyky mobiililaitteilla. Työ on tehty Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
2008
Ville Tuulos palkittiin työstään Sisältöpohjaisen hakukoneen suunnittelu ja toteutus. Työ on tehty Helsingin yliopiston ja TKK:n yhteisen HIIT-tutkimuslaitoksen CoSCo-tutkimusryhmässä.
2007
Joni-Pekka Pietikäinen palkittiin työstään Typpihapon tiivistyminen kiinteisiin ja nestemäisiin aerosolihiukkasiin. Työ on tehty Kuopion yliopistossa luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnan fysiikan laitoksella.