Pieni askel satelliitille, suuri harppaus Suomelle

Suomalainen satelliittitekniikka on harpannut nopeasti eteenpäin. Ensimmäiset laitteet päätyivät kiertoradalle vain muutamia vuosia sitten, mutta nyt valmistaudutaan piensatelliittien sarjatuotantoon ja niiden avulla toteutettavaan, kansainväliseen liiketoimintaan, jossa tulevaisuuden liikevaihto voi nousta miljardiluokkaan.

Palkittu työryhmä on ollut mukana lähes kaikissa suomalaisissa satelliittiprojekteissa, sillä Otaniemen avaruusprojektit ovat aina yhteishankkeita. Opiskelijoiden tekemä nanosatelliitti Aalto-1 oli lähtölaukaus suomalaiselle avaruusbisnekselle. Se oli ensimmäinen kokonaisuudessaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu satelliitti, ja se nousi kiertoradalle kesäkuussa 2017.

Suomalainen kaupallisesti rakennettu nanosatelliitti, Reaktor Hello World, laukaistiin onnistuneesti avaruuteen marraskuussa 2018. Reaktor Space Labin suunnittelema satelliittikantaa mukanaan VTT:n kehittämää maailman pienintä infrapuna-alueen hyperspektrikameraa, jolla voidaan seurata hyvin erilaisia asioita, kuten maailman hiilinielujen kehitystä, peltojen lannoitustilannetta, sekä tutkia asteroidien koostumusta.

Samaa satelliittitekniikkaa käytetään myös W-Cubeen, joka on historian ensimmäinen satelliitti, jonka Euroopan avaruusjärjestö ESA on tilannut Suomesta. Satelliitin on tarkoitus lähettää maanpinnalle korkeampaa radiotaajuutta kuin on koskaan ennen käytetty, mikä sallisi tulevaisuudessa entistä nopeammat tietoliikenneyhteydet.

Yritys kehittää nykyisin uutta avaruustekniikkaa usean tutkimuskeskuksen kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös ensimmäiset maanpäällistä liiketoimintaa harjoittavat toimijat ovat alkaneet laajentaa liiketoimintaansa avaruuteen yrityksen avulla. Pienien satelliittien tuoma kustannustehokkuus on mahdollistanut uusien avaruustekniikkaan pohjautuvien palveluiden syntymisen.

Tarkka tutka taivaalla

Iceye-yrityksen satelliittikonstellaatio on maata avaruudesta kuvaavien tutkasatelliittien verkko, joka muodostuu maailman pienimmistä tutkakuvantamisen satelliiteista. Satelliittit lähettävät maahan mikroaaltoja, maan pinnasta heijastuva signaali otetaan vastaan, ja lopulta saatu data suodatetaan kuviksi. Tutkakuvaa eivät häiritse pimeys eivätkä pilvet tai sumu.

Tutkakuvantamisen avulla saatuja tietoja voidaan käyttää mitä moninaisimmissa tarkoituksissa. Laajaa käyttöä saadaan maataloudessa, jossa luonnon olosuhteita ja kasvitautien tapaisia seikkoja havaitsemalla voidaan ryhtyä ajoissa toimenpiteisiin. Toisena esinerkkinä tutkakuva auttaa vakuutusyhtiöitä arvioimaan uhkaavia tai toteutuneita vahinkoja.

Iceye on kehittänyt niin pienen satelliitin, että niiden sarjavalmistus ja käyttö suurena verkkona on kaupallisesti järkevää. Lähes tosiaikainen tiedon tarjonta antaa mahdollisuuden niin suuriin hyötyihin, että liiketoiminnan koon uskotaan kipuavan miljardiluokkaan.