Leijuva liekinvarsi

Leijupetitekniikan käyttö ratkaisi monia kiinteän polttoaineen käyttöön liittyviä ympäristöongelmia. Muun muassa rikkipäästöt saatiin kuriin neutraloimalla rikki jo palamisvaiheessa.

Leijupetitekniikassa väliaine, esimerkiksi hiekka, saadaan kellumaan puhaltamalla siihen alhaalta voimakas ilmavirta. Kemianteollisuus on käyttänyt menetelmää jo useita vuosikymmeniä.

Ahlström Oy päätti tutkia, soveltuisiko menetelmä myös polttoon. Pyroflow-kattiloiden syntyä vauhditti vuoden 1973 energiakriisi, jolloin kautta maailman otettiin käyttöön halpoja mutta hankalia polttoaineita.

Leijupetitekniikalla voidaan polttaa esimerkiksi kiinteitä, rikkipitoisia polttoaineita ilman, että savukaasuihin joutuisi merkittävää määrää rikin oksideja. Ongelma hoidetaan jo palamisvaiheessa, jolloin palotilaan syötettävä kalkki sitoo rikin kipsiksi. Ratkaisu on paljon halvempi kuin erilliset savukaasujen neutralointilaitteet. Alhaisemmasta palamislämpötilasta johtuen myös typen oksidipäästöt ovat selvästi pölypolttoa vähäisemmät ja niitä voidaan edelleen vähentää yksinkertaisesti ruiskuttamalla ammoniakkia palamisprosessiin.

Pyroflow sai insinöörityöpalkinnon vuonna 1987, jolloin Ahlströmin osuus kaikista maailmassa myydyistä leijupetikattiloista oli noin 40%. Silloin Ahlström oli toimittanut niitä jo yli miljardin markan arvosta.

Maailmanlaajuinen menestys johti siihen, että amerikkalainen Foster Wheeler -konserni osti vuonna 1995 Ahlstrom Pyropower -nimellä kulkeneen Ahlströmin koko voimalakattiloiden liiketoiminnan; nyt markkinaosuus on noussut yli 50 prosentiin.

Suomessa nykyisin Foster Wheeler Energia Oy -nimisenä toimiva tytäryhtiö on liikevaihdoltaan liki 200 milj. euroa. Se on suomalainen, kasvava ja kannattava yhtiö, jolla on noin 700 työntekijää neljällä eri paikkakunnalla Suomessa. Päämarkkina-alueet ovat pohjoismaat sekä Keski-Eurooppa ja Kauko-Itä.

Suomen yhtiö on myös Foster Wheeler -konsernin puitteissa leijupetitekniikan osaamiskeskus eli palkinnon saanutta Pyroflow -tekniikkaa kehitetään edelleen Suomessa.

Kiertopetikattiloiden koon kasvattaminen on myös onnistunut odotetusti aina 300 MWe asti ja mm. TUROW-projektissa Puolassa on jo käynnissä kolme 235 MWe yksikköä ja parhaillaan rakenteilla on kolme teholtaan 260 MWe kattilalaitosta.