Kuntatalous on jo pitkään ollut suurten haasteiden tilassa ja koronakriisi on vain kärjistänyt sitä. Kunnille suunnatut koronatuet ovat pieni laastari niihin ongelmiin, joita ikääntyvä väestö ja hidastunut tuottavuuden kehitys tuovat. Kuntataloutta tulevina vuosina mullistaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka toteutuessaan siirtää merkittävän osan kuntien tehtäväistä maakuntiin.
Jotta kunta voi tulevaisuudessa olla elinvoimainen, tarvitsee se vahvaa elinkeinopolitiikkaa ja kykyä uudistua ennakkoluulottomasti. Kuntaverotuksen kiristämisellä ei elinvoimaa saada.
Kuntien on panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oppimiseen
TEK vaatii: Kuntien panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen luovat vankan perustan korkean teknologian osaamiselle Suomessa.
Suomessa on panostettava koulutusjärjestelmän laatuun ja oppilaitoksesta toiseen tapahtuvien siirtymien sujuvuuteen. Ammattitaito rakentuu tukevalle pohjalle, jota luodaan varhaiskasvatuksesta alkaen aina korkeakouluun ja työpaikalle saakka. Tämän osaamispohjan rakentaminen ja vaaliminen turvaa yksilön, kunnan ja Suomen menestyksen pitkälle tulevaisuuteen.
Kunnan on viisasta investoida varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Näihin osallistuminen auttaa erityisesti matalasta koulutustaustasta ponnistavien perheiden lapsia. Investoinnilla kurotaan umpeen oppimiseroja, jotka tällä hetkellä kasvavat esimerkiksi peruskoulun matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa.
Opinto-ohjaukseen on panostettava. Ammattitaitoinen opinto-ohjaus auttaa varsinkin erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja opiskelijoita. Erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustetuissa ryhmissä piilee alikäytettyä potentiaalia, joka voidaan valjastaa kuntien ja Suomen hyödyksi.
Pienenevien ikäluokkien maassa oppilaitosten välinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Yhteistyötä voidaan tehdä oppilaitosten välillä niin kuntatasolla kuin koulutusasteiden välillä. Näin koulutuksen tarjonta lisääntyy ja lavenee esimerkiksi etäopetusratkaisujen avulla. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyö, vaikkapa yhteiskurssien ja kampusratkaisujen muodossa, tekee tekniikan alaa tunnetummaksi ja helpommin lähestyttäväksi.
Teknologia-alojen ja teollisuuden kannalta opettajien ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutus on kunnalle ja sen elinkeinoelämälle olennaisen tärkeää. Pedagogisen ja ohjausosaamisen vahvistamisen lisäksi täydennyskoulutuksella voidaan myös tutustuttaa henkilöstöä tekniikan alaan, jos kosketuspinta on muuten jäänyt ohueksi.
Myös lasten ja nuorten harrastamiseen on syytä panostaa. Erityisesti ohjattu harrastaminen kehittää elämässä tarvittavia valmiuksia ja edistää hyvinvointia. Lukuharrastus puolestaan edistää lukutaidon kehittymistä, joka on yhteydessä koulumenestykseen myös matematiikassa ja luonnontieteellisissä aineissa.
Kuntien ilmastotyöllä kohti hiilineutraalia Suomea
TEK vaatii: Kuntien on harjoitettava kunnianhimoista ilmastotyötä, jonka avulla Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kunnilla on keskeinen rooli Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa (1). Kuntien päätösvalta ulottuu mm. kaukolämmön tuotantotapaan, kestävien liikkumismahdollisuuksien edistämiseen sekä julkisten hankintojen kautta useille sektoreille kuten rakentamiseen. Vaikka Suomen ilmastopolitiikan isot linjat tehdään kansainvälisissä ja valtion tason pöydissä, tapahtuu varsinainen toimeenpano usein kuntatasolla (2). Katseet kääntyvät tekniikan alan ammattilaisiin, kun elinaikamme suurinta haastetta lähdetään ratkaisemaan. Korona-ajasta taloudellisesti toipuvien kuntien on suunnattava elvytystoimia samanaikaisesti päästövähennyksiä, työllisyyttä ja taloudellista pitkän aikavälin tasapainoa toteuttavilla toimilla.
Lämmöntuotanto pohjaa useissa kunnissa kaukolämpöön, jonka tuotanto tulee saada kaikkialla vähäpäästöiseksi. Vähäpäästöiseen tuotantoon parhaiten skaalautuvat ratkaisut eivät perustu polttoprosessiin. Näitä ovat esimerkiksi teollisen mittakaavan lämpöpumput ja -varastot, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja pienydinvoimalat (3).
Kunnan lämmöntuotantoa täytyy ohjata järjestelmätasolla siten, että kannusteet polttoon perustumattomiin ja energiankulutusta pienentäviin ratkaisuihin kohdistuvat niin keskitettyihin kuin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Energiatehokkuuden edistäminen niin uusissa kuin vanhoissa rakennuksissa, korjausrakentaminen ja täydennysrakentaminen ovat tärkeitä toimia, jotka pitävät rakennuskannan päästöt ja energiankulutuksen kurissa. Julkinen sektori voi edesauttaa energiaverkkojen tuotantohuippujen tasaamista virtuaalivoimalaratkaisuilla eli kulutusjoustoilla, joiden avulla kulutusta voidaan tasata tarjonnan mukaan.
Liikennejärjestelmän kehittämisessä vähäpäästöiseksi on kaupunkialueilla tapahtuvaa liikkumista ohjattava kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä tapahtuvaksi. Samaan aikaan on edistettävä vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä. Erityisesti sähköautoja tarvittaisiin Suomessa ripeästi lisää. Niitä tulisi olla Suomen teillä noin 745 000 vuoteen 2030 mennessä (4).
Sähköautojen hinnat ovat tulleet nopeasti alaspäin ja hankintahinnan odotetaan saavuttavan polttomoottoriautojen tason noin vuonna 2024, jolloin valtaosa uusista autoista tulee olemaan sähköautoja (5). Edellytyksenä on kuitenkin riittävä latausinfra. Kunnat voivat parhaiten edesauttaa liikenteen sähköistymistä edistämällä uusien sähköautojen latauspisteiden rakentamista sekä kotien että asiointikohteiden, kuten työpaikkojen ja ostoskeskusten yhteyteen. Myös kuntien omien ajoneuvokantojen tulisi olla mahdollisimman nopeasti vähäpäästöisiä mukaan lukien hyötyajoneuvot ja raskas kalusto.
Suuri osa päästövähennysratkaisuista hyödyttää pitkällä aikavälillä kuntia myös taloudellisesti (6). Koronan runtelema talous kaipaa lähivuosina elvytystoimia ja nämä investoinnit on suunnattava viisaasti tukien samaan aikaan työllisyys-, ilmasto- ja talouden tasapainottamisen tavoitteita. Suomen ilmastopaneelin laskelmat tehokkaista elvytystoimista puoltavat esimerkiksi tässä dokumentissa esitettyjä rakennusten energiaremontteja sekä sähköautojen latausasemien tukemista (7). Kuntien ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä voi edistää entisestään palauttamalla ilmastotoimien taloudellisen hyödyn kuntalaisille tai korvamerkitsemällä taloudelliset hyödyt uusiin ilmastotoimiin (8). Esimerkiksi tuulivoimaloista saatavat verotulot ovat monelle kunnalle tärkeä tulonlähde, jolla voidaan tasapainottaa kunnan taloutta.
Julkishallinnon digitalisaatiolla hyvinvointia ja tuottavuutta
TEK vaatii: Kuntien on edettävä palveluidensa digitalisoinnissa ripeästi, jotta palvelut ovat mahdollisimman sujuvasti ihmisten ja yritysten käytössä.
Kuntien tulee panostaa aitoon digitalisaatioon. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ylläpito ja kehittäminen on merkittäviltä osin kuntien vastuulla ja digitalisaatiolla on tässä merkittävä rooli. Tämä kaikki vaatii sitä, että julkinen sektori kerää, käsittelee ja hyödyntää tarvittavan datan. OECD:n selvityksen mukaan Suomen julkisen datan hyödyntäminen on nykyisellään vertailun häntäpäässä.
Ohjelmistopohjaiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden uudistaa julkisen sektorin toimintatapoja ja prosesseja. Erityisen tärkeää on uskaltaa automatisoida ne asiat, jotka voidaan automatisoida ja antaa virkamiesten keskittyä niihin asioihin, joissa tarvitaan ihmistä. Kuntien palvelut tulee rakentaa palvelemaan ihmisiä luotettavasti, nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkkejä tällaisesta löytyy niin rakennusluvista kuin terveydenhuollostakin.
Kunnat tarvitsevat osaamista ohjelmistojen tuotantoon ja hankkimiseen – ja hankinnoissa tulee siirtyä ketteriin menetelmiin silloin, kun tarvittavaa ohjelmistoa ei voi ostaa suoraan kaupan hyllyltä.
Kuntien fiksu yhteistyö yritysten kanssa hyödyttää kaikkia
TEK vaatii: Kuntien hankintojen on oltava kestäviä. Parhaimmillaan ne auttavat innovatiivisia suomalaisyrityksiä ponnistamaan maailmanluokan toimijoiksi.
Kunnat tekevät noin 20 miljardilla hankintoja joka vuosi (9). On tärkeää, että kunnat käyttävät kilpailutuksissa toimintamalleja, jotka kehittävät hankintojen aloilla markkinoita ja tarjoavat mahdollisuuden löytää ja ottaa käyttöön uusia innovaatioita, jotka tehostavat kuntien toimintaa – ja samalla tarjoavat referenssejä kansainvälistyville kasvuyrityksille.
Kilpailutuksissa tulee huomioida kuntien markkinavoima. Kuntien tulee käyttää kilpailutuksissa malleja, jotka vahvistavat alan markkinoita ja ylläpitävät tervettä yritystoimintaa alalla. Mahdollistetaan pienemmät hankintakokonaisuudet, jotta myös mikro- ja pk-yrittäjät pääsevät osallistumaan hankkeisiin, esim. palveluiden tuottamiseen julkiselle sektorille. Kunnat tarvitsevat lisää hankintaosaamista, jotta kilpailutuksilla ei synnytetä tai ylläpidetä monopoleja tai oligopoleja ja näin heikennetä markkinoita ja toimialan uusiutumiskykyä.
Julkisissa hankinnoissa tulee myös huomioida laajasti kestävyyskriteerit esimerkiksi ilmastoystävällisyyden ja kiertotalouden tukemisen osalta. Innovatiivisten ja kestävien hankintojen edistämiseksi kuntien tulee osallistua aktiivisesti erilaisten aiheen ympärille muodostuneiden verkostojen toimintaan, jotta yksittäisten kuntien ja hankintojen opit saadaan jakoon laajemmin.
Lähteet
(1) Syke: Kuntien ilmastopäästöt 2018
(2) CANEMURE: Ratkaisuja keskeisimpiin ilmastotyön haasteisiin kunnissa
(3) Helen: Vakaasti kohti hiilineutraaliutta
(4) Suomen ilmastopaneeli: Päästövähennyspolku kohti hiilineutraalia Suomea - hahmotelma
(5) BloombergNEF: Battery Price Survey 2020
(6) Sitra: Nordic Green to Scale for Cities and Communities
(7) Suomen ilmastopaneeli: Koronan jälkeinen aika: ilmastotoimet ja vihreä elvytys
(8) Carattini, S. et al.: Overcoming public resistance to carbon taxes