Tässä selvityksessä tarkastellaan keinoja, joilla voidaan vauhdittaa naisten hakeutumista yliopistojen tekniikan aloille. TEKin tavoitteena on edistää alalle tasaisempaa sukupuolijakaumaa. Se toisi mukanaan monia hyötyjä niin yliopistoille, työmarkkinoille kuin yhteiskunnallekin.
Keskeiset suositukset
Tutkinto-ohjelmien rohkea uudelleenbrändäys
Opintoalan ja -suuntauksen valinnassa painavat yhtä lailla mielikuvat kuin rationaalisuus. Minkälaisen arvolupauksen tutkinto-ohjelman nimi ja sisällöt antavat? Kuvaavatko ne onnistuneesti alan keskeistä roolia isojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa ja maailman pelastamisessa? Kuvaamme selvityksessä millaisilla nimi- ja sisältömuutoksilla tutkinto-ohjelmat ovat tehneet itsestään vetovoimaisempia laaja-alaisemmalle hakijajoukolle.Ilo irti maailman parhaasta opiskelijakulttuurista
Tekniikan alan opiskelukulttuuri on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Opiskelijat ovat tehneet huiman kehitysloikan kohti inklusiivisempaa opiskelijakulttuuria. Tästä kannattaa kertoa opintoalaa harkitseville nuorille, ja viestimisessä parhaat mahdolliset kumppanit ovat opiskelijat itse. Opiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää nykyistä systemaattisemmin sekä kehittää opiskelu- ja opiskelijakulttuuria entistä paremmaksi opiskelijoiden ja yliopiston yhteistyössä.Yhteistyö ja resurssien kasaaminen
Kaikki tekniikan alan keskeiset toimijat pyrkivät tekemään osansa alan sukupuolijakauman tasapainottamiseksi. Tahtotilan lisäksi näkemys tarvittavista toimenpiteistä on suhteellisen yhtenäinen. Tämä lähtöasetelma antaa erinomaiset edellytykset laajoille markkinointi- ja brändikampanjoille, jos toimijat saadaan yhdistämään voimansa ja ohjaamaan resurssien pienet purot yhdeksi suureksi virraksi.
Taustaa
Tekniikan alan yliopistokoulutuksessa naispuolisten opiskelijoiden osuus on kehittynyt viime vuosina myönteiseen suuntaan. Vuodesta 2018 vuoteen 2024 muutos on ollut huima, noin 8 prosenttiyksikköä niin tekniikan alojen kuin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteenkin (ICT) koulutusaloilla[1]. Samassa ajassa naisten osuus ensisijaisista hakijoista on kasvanut koulutusaloilla vajaa 3 prosenttiyksikköä. Suuremmista koulutusaloista eniten naisten osuus opiskelijoista ja uusista opiskelijoista on kasvanut kemian tekniikat ja prosessit –koulutusalalla, johon kuuluvat kemian tekniikan, biotekniikan ja prosessitekniikan tutkinto-ohjelmat (Vipunen 2025). Uskomme, että tätä myönteistä kehitystä on mahdollista jatkaa ja vauhdittaa entisestään kehittämällä tekniikan alan hakukohteita, opintosisältöjä, markkinointia ja kulttuuria. Tässä selvityksessä esitellään tekniikan alan yliopistojen hyviä käytäntöjä, joiden toivomme leviävän.
Tasaisemmasta sukupuolijakaumasta tekniikan alalla koituisi merkittäviä etuja. Yliopistot hyötyisivät, kun naispuolisten hakijoiden lisääntyminen laajentaisi hakijajoukkoa ja mahdollistaisi entistä kovatasoisempien opiskelijoiden valitsemisen. Yliopistot hyötyvät myös naispuolisten opiskelijoiden paremmasta opintomenestyksestä, sillä yliopistoja palkitaan rahallisesti edenneistä opinnoista sekä valmistuvista opiskelijoista. Yhteiskunta ja talous hyötyisivät monimuotoisemmasta tekniikan alasta, sillä työyhteisöjen diversiteetti edistää innovatiivisuutta ja innovaatioiden laatua. Lisäksi hakijapotentiaali on yhä painottuneemmin naispuolisissa: vuonna 2021 aloittaneista lukio-opiskelijoista 59 prosenttia oli naisia ja 41 miehiä. Samoin yliopistojen kaikista uusista kandiopiskelijoista naisia oli tänä vuonna 59 prosenttia.
[1] Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) sisältää myös LuK, tietojenkäsittely ja FM, tietojenkäsittely -opiskelijat muutoin paitsi HY:stä
Tämä selvitys sai alkunsa Tampereen yliopiston tuoreesta energiamurroksen tutkinto-ohjelmasta. Miten miesvaltaiseen sähkötekniikkaan painottuva ja siihen miesvaltaisten automaatio-, rakennus- ja energiatekniikan opintoja yhdistävä tutkinto-ohjelma on onnistunut houkuttelemaan huomattavasti paremmin naispuolisia opiskelijoita kuin tutkinto-ohjelmat, joiden osista energiamurroksen tutkinto-ohjelma on rakennettu? Tämä heikko signaali herätti pohtimaan, voisiko tutkinto-ohjelmien nimien ja kuvauksien sopivalla muotoilulla houkutella tekniikan aloille huomattavasti lisää naispuolisia opiskelijoita, kuten useiden vuosikymmenten ajan on tavoiteltu.
Selvityksen pohjana on kaikille tekniikan alan yliopistoille lähetetty kyselytutkimus, jolla selvitettiin yliopistojen tekemiä interventioita naispuolisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Lisäksi selvitystä varten on käyty muutamia taustakeskusteluja yksittäisten tekniikan alojen tai hakukohteiden kanssa sekä hyödynnetty TEKin aiempia tutkimuksia ja asiantuntemusta. Raportissa esitellään kyselytutkimuksen tuloksia sekä annetaan suosituksia interventioiksi tekniikan alan vetovoimaisuuden kehittämiseksi.
Naispuolisten opiskelijoiden houkuttelemisessa alalle on tärkeää pitää mielessä systeemitaso eikä sortua osaoptimointiin: emme halua tekniikan alan sisälle muodostuvan erillisiä mies- ja naispainotteisia aloja, vaan kaikkien hakukohteiden saavuttavan tasapainoisemman sukupuolijakauman.
Kyselytutkimuksen tuloksia
Selvityksen tarkoituksena oli kerätä tietoa yliopistojen tekemistä toimenpiteistä naispuolisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi esimerkiksi markkinoinnin, tutkinto-ohjelmien uudelleennimeämisten ja opintosisältöjen päivittämisen osalta. Tietoa kerättiin tiiviillä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikkiin tekniikan alan koulutusta antaviin yliopistoihin. Kysely oli auki 4.11–22.11.2024.
Vastauksia saatiin 23. Enemmistö vastaajista vastasi useamman kuin yhden koulutus- tai tutkinto-ohjelman näkökulmasta ja muutama vastaaja koko korkeakoulu huomioiden. Vastauksia tuli lähes kaikista tekniikan yliopistoista. Vastaajien mainitsemissa tutkinto-ohjelmissa naisten osuus vaihteli noin 5–80 prosentin välillä.
Kyselylomakkeessa kysyttiin tehdyistä mahdollisista toimenpiteistä naispuolisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi viiden eri teeman näkökulmasta. Teemat olivat
yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa,
yhteistyö koulujen, järjestöjen tai muiden organisaatioiden kanssa,
markkinointi erityisesti naispuolisille hakijoille,
tutkinto-ohjelmien sisällön tai nimen muuttaminen naispuolisille hakijoille houkuttelevammaksi, sekä
muut erityiset toimenpiteet ja strategiat.
Mikäli vastaaja ilmoitti edustamansa tahon tehneen teeman mukaisia toimenpiteitä, vastausta pyydettiin tarkentamaan avoimella kentällä kuvaten tarkemmin tehtyjä toimia.
Kysely toi esiin tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen erilaiset toimet naispuolisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Selkeästi useimmat vastaajista mainitsivat naispuolisille hakijoille suunnatun markkinoinnin. Harvinaisinta oli tutkinto-ohjelmien sisällön tai nimen muutokset (kuvio 1). Osa vastaajista edusti jo entuudestaan naisvoittoista tutkinto-ohjelmaa, jolloin erityisesti naispuolisten houkuttelemiseen tehtäviä toimenpiteitä ei koettu erityisen relevanteiksi. Kyseiset tutkinto-ohjelmat olivat silti tehneet toimenpiteitä, esimerkiksi osallistuneet Shaking up Tech -tapahtumaan.
Kaksi vastaajaa ilmoitti, ettei vastaajan edustamat tutkinto-ohjelmat ole tehneet minkään kysytyn kokonaisuuden mukaisia toimenpiteitä naispuolisten houkuttelemiseksi alalle siitä huolimatta, että nämä vastaajat edustivat hyvin miesvaltaisia tekniikan aloja.
Seuraavassa esitellään tarkemmin kyselyssä nousseita toimenpiteitä. Vastaukset on teemoitettu eri otsikoin kuin itse kyselylomakkeella, sillä eri tahot kertoivat vastauksissaan samoista toimista eri otsikoiden alla.
Keskeisiä havaintoja muista tutkimuksista
Sekä TEKin Graduate Survey -tutkimuksessa että opiskelijatutkimuksessa (kuvio 2 ja taulukko 2) on havaittu selvityksen kannalta kiinnostavia mies- ja naispuolisten opiskelijoiden välisiä eroja. Naiset esimerkiksi pitävät kestävän kehityksen osaamista systemaattisesti tärkeämpänä työelämätaitona kuin miehet.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n tutkimuksen mukaan nuorten työelämäarvoissa ja näkemyksissä tärkeimmistä työelämätaidoista on kiinnostavia sukupuolten välisiä eroja (kuvat 3 ja 4). Työelämäarvoissa eroavaisuudet ovat pienempiä, mutta tytöillä korostuu poikia enemmän esimerkiksi halukkuus auttaa muita työnsä kautta ja ympäristöasioiden huomiointi. Tärkeimmissä työelämätaidoissa puolestaan eroavaisuuksia on erityisesti arvostuksessa taidolle kohdata ja kunnioittaa erilaisuutta, sekä tunnetaidoille. Yleisesti tuloksista voi kiteyttää, että tytöille ns. pehmeät arvot ja taidot ovat tärkeämpiä kuin pojille ja päinvastoin.
Johtopäätöksiä
Tekniikan alan ongelma ei ole se, etteivätkö sen sisällöt kiinnostaisi naisia, vaan se, että ne vaikuttavat naisille epäkiinnostavilta. Tätä näkemystä tukee myös havainto, että monet, jotka päätyvät tekniikan alalle alun perin vain hakeakseen myöhemmin toiseen koulutukseen, jäävätkin lopulta alalle. Sisältöjen muuttamisen asemasta tärkeintä olisikin muuttaa mielikuvia, mitä eri tekniikan aloihin liittyy. Kaikki tekniikan alan tutkinnot avaavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia urapoluiksi, mutta mielikuva diplomi-insinöörin työurasta voi olla hyvin kapea.
Naisten houkuttelussa tekniikan alalle olisi hyvä tehdä yhteistyötä myös ammattikorkeakoulusektorin kanssa, sillä hakeutuminen maisteritason DI-opintoihin AMK-tutkinnolla on yhä yleisempää. Mikäli ammattikorkeakoulujen tekniikan alojen sukupuolijakauma pysyy nykyisen vinoutuneena, on vaikea saavuttaa sukupuolten tasajakaumaa, vaikka yliopistoissa hyvä kehitys jatkuisi.
Samaan aikaan kun tekniikan alalle houkutellaan enemmän naispuolisia opiskelijoita, on tehtävä töitä myös tekniikan alan työkulttuurin kehittämiseksi. On vaikea vakuuttaa naispuolisia hakijoita palkitsevasta urasta, jos selittämätön palkkaero sekä syrjintä ja häirintä jatkuvat, ja naiset etenevät urallaan heikommin.
