Vuonna 2024 Suomessa valmistui yhteensä lähes 4 000 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia. Heistä 2 457 vastasi TEK Graduate Survey -palautekyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli 62 %. 

Suomalaisia oli 74 % vastanneista. Muista EU-maista tuki 4 % vastanneista, ja EU:n ulkopuolelta 22 %. 

Vastanneista noin 69 % oli miehiä ja 30 % naisia. Muu -vaihtoehdon valinneita oli alle 1 %.

Vastanneiden mediaani-ikä oli 27 vuotta.

Ennen maisterivaihetta 55 % oli suorittanut kanditutkinnon samassa yliopistossa. 20 %:lla taustalla oli AMK-tutkinto ja 18 %:lla kanditutkinto jossain muussa yliopistossa. 

35 % vastanneista oli opiskellut tai työskennellyt opintojensa aikana ulkomailla.

22 %:lla vastanneista oli yksi tai useampi lukuvuosi, jolloin he olivat ilmoittautuneet poissaoleviksi opinnoista. Kansainvälisillä vastavalmistuneilla poissaoloja oli ollut vähemmän kuin suomalaisilla.

Vastanneista 39 % koki, että opintonsa eivät olleet viivästyneet. Yli vuoden viivästymistä oli kokenut 21 % vastanneista. 

Lähes puolet viivästymistä kokeneista katsoi töiden tekemisen yhdeksi tärkeimmäksi viivästymisen syyksi. Seuraavaksi yleisimpiä syitä oli lopputyöpaikan löytäminen (25 %), korona (20 %), henkilökohtaiset (esim. terveydelliset) syyt (17 %) ja motivaatio-ongelmat (16 %). Kansainväliset vastavalmistuneet nostivat suomalaisia useammin esiin lopputyöhön liittyvät tekijät.

Kyselyssä mitataan 30 osaamisalueen avulla eri 

• osaamisten koettua tärkeyttä omalla työuralla
• osaamisten kehittymistä opinnoissa
• osaamisten kehittymistä opintojen aikana työelämässä

Osaamisalueita voi tarkastella erillisinä tai luokiteltuna 6 ryhmään (3–9 osaamisaluetta / ryhmä), joiden järjestys koetun tärkeyden suhteen (tärkeimmästä vähiten tärkeään) oli: 

1. Työelämätaidot 
2. Analyyttiset taidot
3. Sosiaaliset taidot
4. Kommunikaatio ja tiedonprosessointi
5. Oman alan substanssiosaaminen 
6. Liiketoimintaosaaminen

Työelämätaitojen koettiin kehittyneen eniten yhdessä substanssiosaamisen ja analyyttisten taitojen kanssa opinnoissa. Myös työelämäkokemus kehitti eniten työelämätaitoja. 

Viime vuosien tapaan liiketoimintaosaaminen oli sekä koetun tärkeyden että työssä ja opinnoissa kehittymisen osalta viimeisenä. 

Pääsääntöisesti vastanneet olivat tyytyväisiä opintojensa aikana saamaansa tukeen ja ohjaukseen. 79 % vastanneista oli samaa mieltä väittämän "Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut kysyä neuvoa" kanssa. Erityisen tyytyväisiä oltiin myös vuorovaikutukseen opetushenkilöstön kanssa.

34 % vastanneista oli ollut jatkuvasti tai useita kertoja huolissaan jaksamisestaan opintojensa aikana. Huoli jaksamisesta näkyi mm. univaikeuksina ja ongelmina sosiaalisissa suhteissa.

Vastaajista 26 % oli joko osallistunut aktiivisesti opiskelijatoimintaan tai oli ollut killan tai muun opiskelijajärjestön hallituksessa tai virkailijana. 43 % oli osallistunut opiskelijatoimintaan hyvin harvoin tai ei koskaan. Aktiiviosallistujista 40 % piti osallistumista erittäin hyödyllisenä opintojen tai työuran kannalta.

Kaikki opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä siihen, kuinka he olivat päässeet osaksi yliopistoyhteisöä. Väittämän kanssa eri mieltä (täysin tai jossain määrin) oli 23 %.

58 % vastanneista oli tehnyt lopputyönsä yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen organisaation, tyypillisesti yksityisen yrityksen, kanssa. 21 % teki lopputyönsä ilman yhteistyörakennetta. EU-maiden ulkopuolelta tulleilla lopputyön tekeminen ilman yhteistyörakennetta oli toisia yleisempää.

46 % sai lopputöistä kuukausi- tai tuntipalkkaa ja 13 % stipendin. 23 % ei saanut mitään ylimääräistä rahoitusta tai korvausta lopputyön tekemisestä. 

Noin 60 % oli erittäin tyytyväisiä yliopistolta ja yhteistyökumppaniltaan saamansa lopputyön ohjaukseen.

71 %:lle kertyi oman alan työkokemusta opintojen ohessa vähintään vuosi. Opintojen ohessa kertyvä oman alan työkokemus ja harjoittelu nähdään erittäin hyödyllisinä.

Vastanneista 74 % ilmoitti, että heillä joko on jo työpaikka tai on tiedossa, mihin valmistumisensa jälkeen työllistyvät. Kansainvälisillä vastavalmistuneilla tilanne oli heikompi kuin suomalaisilla.

74 %:lla työllistyneistä työ vastasi hyvin koulutusalaa, ja 74 %:lla vaativuudeltaan hyvin koulutustasoa. Mediaanipalkka työssä olevilla oli 3 500 euroa/kk.

Vain 18 % oli työllistynyt työnantajalle, johon heillä ei ollut aiempaa suhdetta joko opintojen aikaisen työskentelyn tai lopputyön kautta. Yleisimmin työ oli julkisen työpaikkailmoituksen kautta, toiseksi henkilökohtaisten verkostojen kautta. 

24 % vastaajista piti todennäköisenä, että 5 vuoden sisällä valmistumisestaan he työskentelevät muualla kuin Suomessa. Kansainväliset vastavalmistuneet ja etenkin EU-maista tulleet pitivät ulkomaille muuttoa todennäköisempänä kuin suomalaiset.

Diplomi-insinööreiksi ja arkkitehdeiksi valmistuneet ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä opintoihinsa. 78 % vastanneista valitsisi uudestaan saman tutkinnon ja koulutusohjelman. 12 % valitsisi tekniikan alan yliopisto-opinnoista jonkin muun koulutusohjelman.