Akava esittää koulutuksen kokonaisuudistusta
Akava esittää laajapohjaista koulutuksen kokonaisuudistusta. Sen tavoitteena olisi linjata koko koulutusjärjestelmän kehittämisen suunta eli uusia koulutuksen tiekartta vuoteen 2030 saakka. Akava haluaa myös vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa.
– Tehdyt leikkauspäätökset uhkaavat vakavasti Suomen tulevaisuutta, jos emme vähintään tee pitkän tähtäimen visiota siitä, kuinka tulevaisuuttamme rakennetaan. Jatkuvan valituksen sijaan nyt on pian ryhdyttävä arvioimaan koulutusleikkausten vaikutuksia ja sitä, kuinka olemassa olevilla resursseilla luodaan uutta – kautta koko koulutusketjun, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava kehottaa arvioimaan meneillään olevat yhteistyöhankkeet kuten Tampere 3:n, Lappeenrannan ja Vaasan kampukset sekä niiden onnistumiset ja heikkoudet. Akavan mielestä ammatillista ja tieteellistä koulutustarjontaa on kehitettävä niiden omien vahvuuksien pohjalta.
– Tieteelle, perustutkimukselle ja niiden tuottamille innovaatioille on yhä annettava sen ansaitsema tila ja arvo, mutta samalla on vahvistettava ammattikorkeakoulujen roolia soveltavan tutkimuksen puolella. Meillä on yhteiskunnallinen tarve ammatillisille korkeakouluille ja hallituksen on tuettava eri koulutussuuntien profilointia, sanoo asiantuntija Hannele Louhelainen.
Tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen rooeleja kirkastettava
Korkeakoulutuksen tasavertaisuutta on edistettävä, ja tämä edellyttää tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen roolien kirkastamista. Korkeakoulut tarvitsevat vahvaa tukea ja yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämältä ja valtiolta sekä muiden korkeakoulujen kesken.
Ammattikorkeakoulujen erityinen valtti on soveltava, monialainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Se vastaa korkeakoulujen yhteistyökumppaneiden kehittämistarpeisiin ja tukee täten maakuntia, niiden kehittämistä, hyvinvointia ja kilpailukykyä.
– Ammatilliset korkeakoulut lisäävät työllisyyttä lähialueillaan. Alueen yritysten lisäksi ne ovat oppineet toimimaan osin vahvassa yhteistyössä tieteellisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa. Tätä yhteistyötä on syytä yhä lisätä, Louhelainen sanoo.
Akavan mielestä koulutuksen kokonaisuudistuksessa on löydyttävä rohkeutta tarkastella myös koko maan kattavaa korkeakoulu- ja tutkimusverkostoa.
– Korkeakoulujen rakenneuudistukset voivat tarkoittaa vähemmän seiniä, mutta ne eivät saa tarkoittaa jatkuvia yt-neuvotteluita. Meiltä kaikilta on löydyttävä tahtoa ja keinoja vahvistaa tarvittavaa opetusta, osaamista ja tutkimusta, Fjäder sanoo.
Henkilöstö mukaan koulutuksen tiekarttaa laatimaan
Koulutuksen tiekartan laatimiseen on otettava oppilaitosten henkilöstöä mukaan, heidän osaamistaan on kunnioitettava ja sitä on vahvistettava.
– Korkeakoulutettujen työttömyys on lähes 2,5-kertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Yhä useampi nuori on työtön ja pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt rajusti. Meillä ei ole enää mahdollisuutta aikailla tai jatkaa paniikkiratkaisuin tehtyjä leikkauksia, Fjäder huomauttaa.
Aiheesta lisää Akavalaisen artikkelissa: Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on löydettävä toistensa vahvuudet