Akava haluaa jatkaa sovinnon tiellä mutta nostaa järjestövalmiuttaan

|
Uutinen

Akavan iltapäivällä 9.9. kokoontunut hallitus haluaa käydä maan hallituksen kanssa rakentavaa keskustelua ja on edelleen valmis neuvottelemaan viiden prosentin kilpailukykyhypystä.

– Akavalla on ollut alkusyksystä saakka valmius neuvotella yhteiskuntasopimuksesta ja tämä valmius on yhä voimassa. Akavan jäsenet ymmärtävät erittäin hyvin, että valtion talous on saatava kuntoon ja työttömyysluvut rajuun laskuun. Tämän vuoksi olemme valmiita nielemään heikennyksiä, mutta sanelua ja sopimusvapauteen puuttumista emme hyväksy, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akava on ollut jo aikaisempien linjaustensa mukaisesti valmis rakenteellisiin uudistuksiin. Uhkailu- ja sanelupolitiikan sijaan Akava haluaa jatkaa sopimisen ja luottamuksen tiellä, mutta nyt vallitsevan sanelukulttuurin vuoksi Akavan hallitus päätti kehottaa liittojaan nostamaan järjestövalmiutta.

– Aloillamme on yhä työrauha voimassa, mutta meidän on pakko valmistautua erilaisiin toimenpiteisiin, jos maan hallituksen kanssa ei voi neuvotella.

Palkansaajat esittivät alkusyksystä useita vaihtoehtoja hallituksen tavoitteleman kilpailukykyhypyn saavuttamiseksi, mutta niistä ei edes keskusteltu neuvotteluissa. Akava oli valmis muun muassa maltilliseen palkkalinjaan, molempia osapuolia hyödyttäviin työaikajoustoihin sekä paikallisen sopimisen lisäämiseen. Listassa oli myös tavoitteena laajentaa yritysten keinoja tutkimuksen, tuotekehityksen ja investointien lisäämiseksi.

– Palkansaajien tavoitteita ei edes käsitelty elokuun neuvotteluissa, eivätkä työnantajat tuoneet omaa listaansa neuvottelupöytään. Hallitus lupasi kuitenkin luopua joistakin säästöistä ja veronkiristyksistä sekä parantaa irtisanottavien muutosturvaa. Niinpä olimme valmiit aloittamaan neuvottelut, Fjäder kertoo.

Akava on itse esittänyt julkisuudessa paikallisen sopimisen lisäämistä ja asiaa edistää parhaillaan maan hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala.

– Hallituksessamme nousi kuitenkin esiin pelko siitä, tuleeko paikallisesta sopimisestakin nyt vain yksi prosessi, jolla sopimisen sijaan lisätään sanelua, Fjäder toteaa.