Ammatillinen yhdistystoiminta pitää pintansa
Filosofian tohtori, kauppatieteiden tohtori Johanna Ahopelto tarkastelee Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan -tutkimuksessaan koulutustaustaisen yhdistystoiminnan kehitystä, sen tuomaa sosiaalista pääomaa sekä sosiaalisen median vaikutusta perinteiseen yhdistystoimintaan.
Tutkimus on myös yksityiskohtainen kuvaus Vaasan Teknillisen Seuran vuonna 1919 alkaneesta taipaleesta, sillä Ahopelto on valinnut itselleen tutun VTS:n tutkimuksen caseyhdistykseksi; tutkija on toiminut vuosia VTS:ssä ja on tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja. Teos sisältääkin runsaasti tietoja yhdistyksen kokouksista ja retkistä, toimijoista ja tavoitteista. Tarinaa siivittävät lukuisat kuvat vuosien varrelta. Yhdistyksen historiasta kiinnostuneille kirja onkin mitä mainiointa luettavaa.
Vastauksena tutkimuskysymykseensä Ahopelto toteaa, että tietyt peruspilarit ovat teknillisen seurojen yhdistystoiminnassa säilyneet samoina vuosikymmenistä toiseen: virkistystoimintaa, verkostoitumista, yritysvierailuja, seminaareja ja vuosijuhlia. Ja osittain samaa toivotaan jatkossakin. ”Jäsenkunta kaipaa tämän tutkimuksen vuoden 2014 kyselynkin vastausten perusteella alueseuroilta ja kerhoilta erityisesti verkostoitumismahdollisuuksia, yritysvierailuja unohtamatta.”
Sosiaalisen median vaikutusta tutkija jää pohtimaan. Some tekee osallistumisesta kyllä entistä vaivattomampaa, mutta yhdistääkö vai erottaako se jäsenet toisistaan, kun henkilökohtaiset tapaamiset muuttuvat samalla usein tarpeettomiksi. Vai tuoko se sittenkin yhdistyksen läheisemmäksi myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse fyysisesti mukaan tilaisuuksiin?
Joka tapauksessa tieto yhdistysten toiminnasta leviää nyt kirjeiden ja lehti-ilmoitusten sijasta s-postin, www-sivujen, Facebookin ja Twitterin kautta, nopeasti ja vaivattomasti.
Yhdistysten perinteisistä tilaisuuksia vuosijuhlat saavat Ahopellon mukaan edelleen suuret väkijoukot liikkeelle. Sen sijaan saunailtojen, mentorointi- ja koulutustilaisuuksien, terassi- ja teatteri-iltojen vetovoima näyttää hiipuneen.
Neuvoksi jäsentilaisuuksien puuhamiehille ja -naisille Ahopelto antaa varman reseptin väen saamiseksi paikalle: Järjestä jäsentilaisuus kiinnostavasta aiheesta kiinnostavassa kohteessa, jonne ei muutoin pääse. Ydinvoimala, vankila, kaupungin edustustilat tai omalla paikkakunnalla luotu innovaatio – ne kiinnostavat.
Ahopelto haki tutkimuksensa tausta- ja vertailuaineistoa Britannian ja Yhdysvaltojen yliopistoista ja kirjastoista. Maailman ensimmäinen ”siviili-insinöörien organisaation”, Institution of Civil Engineers perustettiinkin Lontoossa vuonna 1818. Suomeen teknillisten alojen yhdistysaate tuli Saksasta rekrytoitujen insinöörialojen opettajien mukana 1800-luvun puolivälissä.