Elinkeinoministeri: Luova talous on Suomelle tuhannen taalan paikka

Hyllyllä elinkeinoministerin työhuoneessa nököttää vierekkäin viisi pehmolelua. Ne ovat esillä siksi, koska ovat harvoja sellaisia Suomi-brändejä, jotka sisään astuva ulkomainen vieras todennäköisesti tunnistaa. Monet ovat tunnistaneet nämä hahmot. – Ah, Angry Birds!, vieraat hihkaisevat.

Jan Vapaavuori toivoo, että siivilleen pääsisi jo muutakin. Olisi pakko, koska Nokialle kävi kuten kävi, ja paperi- ja terästeollisuus ovat kahlanneet syvässä kriisissä.

– Ainoa tapa pärjätä on luoda niiden tilalle uutta. Siksi kaikki aineettomaan arvonluontiin, korkeaan osaamiseen ja luovuuteen liittyvä, on meille tuhannen taalan paikka ryhtyä monipuolistamaan elinkeinorakennettamme, Vapaavuori näkee.

Valtioneuvosto teki huhtikuussa periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Sillä halutaan osoittaa yrityssektorille, mihin suuntaan Suomi on menossa.

Vapaavuori kehottaa pohtimaan, mistä maailmalla myytävien tuotteiden arvo muodostuu.

– Aika harvoissa tuotteissa se muodostuu vain raaka-aineesta ja työvoimasta. Tuotteen taustalla on usein merkittävä määrä tutkimus- ja tuotekehitystä, luovuutta, muotoilua, myyntiä, markkinointia ja brändäystä. On huomattu, että jos osia arvoketjusta pystytään pitämään länsimaissa, iso osa hyödystä saadaan omaan maahan, vaikka tuote valmistettaisiin jossakin muualla.

Tuotteistamiseen kykenemättömiä pellepelottomia?

Ministeri sanoo, että biotalous, cleantech ja aineettomaan arvonluontiin perustuvat luovat alat ovat todennäköisesti kolme merkittävintä keihäänkärkeä, missä me voimme pärjätä.

– Me olemme pellepelottomien luvattu maa. Meillä on ollut keksintöjä ja patentteja valtavasti kautta historian, mutta niiden kaupallistamisessa olemme olleet huonoja. Aineettoman arvonluonnin strategian keskeisimpiä kysymyksiä on: Miten onnistumme paremmin tuotteistamaan ja kaupallistamaan Suomessa tehtyjä älyttömän hyviä keksintöjä ja innovaatioita?

Niin, miten?

– Luulen, että nykynuoriso on kasvanut kansainväliseen markkinahumuun ihan eri tavalla kuin vanhemmat sukupolvet. Yrittäjyys pitäisi nostaa uudelleen arvoonsa. Pitäisi arvostaa enemmän niitä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, pitäisi entistä enemmän sallia menestyminen, mutta myös epäonnistuminen.

– Kysymys on isosta asennemuokkauksesta, jossa valtiovallalla on oma tehtävänsä. Onneksi tällaiset startup-yhteisöt ja sieltä tulevat valtavan sympaattiset Supercellin Paanaset sun muut vievät tätä oikeaan suuntaan, ministeri kiittelee.

Valtio ei voi valita voittajia

Vapaavuoren yksi mielisloganeista on, että "valtio ei voi valita voittajia". Hän sanoo, että peliteollisuus on myös loistava esimerkki alasta, joka kasvoi ilman, että Suomessa mikään taho oli päättänyt niin.

– Valtiovalta voi eri toimin, Finnveran, Tekesin, Finpron ja muiden kautta, edesauttaa innovaatiotoiminnassa.  Voimme olla mukana ottamassa riskiä kasvuvaiheessa ja kaikkein tärkeimmässä eli kansainvälistymisen ensi askelissa.

Ministeri harmittelee, että kulutustavarapuolella Suomella on hyvin vähän maailmalla tunnettuja tuotteita.

– Ruotsilla on esimerkiksi parikymmentä maailmalla tunnettua vaatebrändiä, hän huomauttaa.

Vapaavuori kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kaikkia 15 ely-keskusta poimimaan alueeltaan pari-kolme yritystä, joilla on hyvä tuote, mutta jotka eivät ole vieneet sitä vielä maailmalle.

– Olen itse hyvin innostunut tästä harjoituksesta, hän sanoo.

– Katsomme, mikä niitä yhdistää ja erottaa, ja onko kyse asenteista, osaamisen tai pääoman puutteesta. Ehkä sitä kautta opitaan taas enemmän, jotta voimme virittää järjestelmämme auttamaan yrityksiä paremmin.

Tekijänoikeudet korostuvat, kun piratismi helpottuu

Mihin asentoon luovan talouden rynnistys muokkaisi tekijänoikeuksia?

Vapaavuoren mukaan kehitys on kahdensuuntaista.

– Tekijänoikeuksien, patenttien ja tavaramerkkien merkitys korostuu, kun puhutaan aineettomasta arvonluonnosta. Toisaalta eräänlainen piratismi muuttuu helpommaksi. Nokiankin historia on osoittanut, että erilaisia patenttiriitoja on olut jatkuvasti käynnissä ja niissä on erittäin suuret intressit, ministeri myöntää.