Erikoistumiskoulutukset käynnistymässä

Tutkintokoulutuksen ja perinteisten täydennyskoulutusten rinnalle on kehitetty uusi koulutusmuoto: yliopistoissa ja ammattikorkea­kouluissa suoritettavat erikoistumis­koulutukset. 

Nämä vähintään 30 opinto­pisteen laajuiset erikoistumiskoulutukset on suunnattu jo työelämässä oleville, erityisesti asiantuntijoille tai asiantuntijoiksi aikoville. 

Asiamies Sanja Mursu TEKistä pitää erikois­tumiskoulutusten aloittamista tärkeänä.

– TEK on tuonut jo pitkään esiin tällaisen koulutuksen tarpeellisuutta, sillä tekniikan alalla osaamistarpeiden muutokset työelämässä ovat nopeita. Ilouutinen on, että rahoitusta onkin nyt osoitettu erityisesti tekniikan alan erikoistumiskoulutuksiin.

Kuilu umpeen

Tarve uudelle koulutusmuodolle näkyy selvästi TEKin viime vuonna tekemän osaamisen kehittämistä koskevan tutkimuksen tuloksista. 

– Kyselyymme vastanneet kaipaavat osaamisensa päivittämiseen erityisesti työpaikan ulkopuolisia laajoja koulutusohjelmia tai tutkintoja. Vastauksista ilmeni, ettei tällaisia koulutuksia käytetty juuri lainkaan, vaikka joka toinen olisi pitänyt niitä itselleen sopivana tapana osaamisensa kehittämiseen. Kuilua selittää se, että tarjolla on ollut melko vähän koulutusta, josta rakentuisi laaja osaamiskokonaisuus, Mursu toteaa. 

– Railo saataneen viimein umpeen.

Suunnittelu käynnissä

Erikoistumiskoulutuksia koskevat säädökset tulivat voimaan vuoden alussa. Nyt halutaan panna töpinäksi ja valjastaa yliopistot ja korkeakoulut pikimmiten mukaan luomaan Suomeen uutta osaamisperäistä kasvua muun muassa digitalisaation ja teollisen internetin saroilla. Tavoitteena on avata erikoistumiskoulutusten avulla uusia työmahdollisuuksia myös  ict-alan rakennemuutoksesta kärsineille. 

Johtaja Paula Ihalainen Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta Edutechistä kertoo, että talossa mietitään parhaillaan koulutusten aloittamista ja ideoidaan sisältöjä. 

– Koulutukset aloitettaneen Edutechissä vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. 

Ihalainen toteaa, ettei koulutussisältöjen suunnittelu ole ihan helppo tehtävä.

 – Pitäisi tietää, mihin suuntaan maailma kehittyy, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on ja millä aloilla on työllistymismahdollisuuksia. Tätä kaikkea selvitellään parhaillaan, ja samalla pohditaan yhteistyömahdollisuuksia muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Kehittyminen ensiarvoista

TEKin kyselyssä vastaajat nostivat osaamisen kehittymisen hyvän työuran tunnusmerkeistä selkeästi ykköseksi.  Kakkossijalle nousivat tehtävien vaihtelu ja monipuolisuus, kolmanneksi työn mielekkyys. 

Vaikka palkka ei ollut listan kärjessä, myös ansiokehityksen odotettiin vastaavan työn haasteita. 

Miesten ja naisten välillä oli eroa: naiset arvostivat vielä miehiäkin enemmän työssä kehittymistä, kun taas miehet korostivat naisia enemmän palkkaa hyvän työuran merkkinä. 

Nuorempien, vuonna 1981 syntyneiden, avoimissa vastauksissa tuli luonnollisesti esiin uralla eteneminen. Haluttiin vastuullisia tehtäviä, jotka vaihtuvat vaativampiin kokemuksen ja osaamisen karttuessa. Samalla odotettiin nousevaa palkkatasoa. 

Nuorten ylempien toimihenkilöiden vahva kehittymistahto näkyi myös Akavan selvityksessä, jossa käytettiin Tilastokeskuksen Työoloaineistoa vuodelta 2013. Sen mukaan 86 prosenttia nuorista ylemmistä toimihenkilönaisista pitää itsensä kehittämistä työssä erittäin tärkeänä, miehillä sama luku oli 75.

TEKin selvityksen mukaan kehittymistä arvostettiin uran loppupäässäkin, mutta vanhemman ikäryhmän avoimissa kommenteissa nousivat esiin myös hyvän ansiotason arvostus, tahto vaikuttaa yrityksen tavoitteisiin, työn eettisyys ja mielekkyys.