Hallituksen panostettava osaamiseen perustuvaan kasvuun
Hallituksen on panostettava kehysriihessään osaamiseen perustuvaan kasvuun, Akava vaatii. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on väärä suunta.
Suomen taloudessa on vakavia rakenteellisia ongelmia, joita heikko suhdannetilanne pahentaa. Akavan mielestä valittu politiikka ei edistä kestävällä tavalla kasvua ja työllisyyttä tai nuorten mahdollisuuksia.
– Suomi tarvitsee uutta kasvua luovaa uudenaikaista elinkeinopolitiikkaa, joka perustuu tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamiseen. Hallitus tulee hallituskauden aikana leikkaamaan koulutuksesta ja tutkimuksesta reilusti yli miljardi euroa. Valtionosuusleikkaukset hämärtävät tilanteen karmeutta. Ymmärtääköhän hallitus enää itsekään, mitä arvovalintoja se on tehnyt, ihmettelee puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava korostaa, että laadukkaaseen koulutukseen panostaminen on edellytys työllistymiselle ja työelämän uudistamiselle. Akava ihmettelee, että silti hallitus suunnittelee edelleen valtavia säästöjä, joita saadaan aikaan vain koulutuspaikkoja ja opetusta vähentämällä.
Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimien tukea lisättävä
Akava kehottaa hallitusta lisäämään yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan suuntautuvien tukien määrää. Suomen pitää saada lisää kasvuhakuisia keskisuuria yrityksiä, jotka pärjäävät globaalissa kilpailussa.
– Pidämme erittäin tärkeänä vientiteollisuuden kilpailuedun parantamista. Vientiteollisuus on vähentänyt uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen suuntautuvista t&k-investoinneista noin miljardi euroa vuodesta 2008 alkaen. Suunta on muutettava, jotta pystymme kehittämään entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita, sanoo yhteiskuntapolitiikan johtaja Pekka Piispanen.
Ostovoimaa ei saa leikata palkkaveron korotuksilla
Hallituksen tähän mennessä toteuttamat sopeuttamistoimet ovat tosiasiassa painottuneet voimakkaasti veronkorotuksiin, koska kunnat ovat reagoineet hallituksen toimiin nostamalla kunnallisveroa. Todellisuudessa verotuksen osuus hallituksen vuosina 2011–2013 sovituista sopeuttamistoimista tulee olemaan kahden kolmasosan suuruusluokkaa, eikä 50 prosenttia.
Koska viime syksyn palkkaratkaisu oli erittäin maltillinen, palkansaajien ostovoimaa ei saa Akavan mielestä enää leikata palkkaveron korotuksilla. Erilaiset solidaarisuusverot ovat sekä kasvuinvestointien este että heikentävät työn kannustavuutta.
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomen palkkaverotus ei ole kireää matalilla palkoilla, mutta se on erityisen kireää asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Suomi siis verottaa korkeasti elinikäistä oppimista ja työuralla etenemistä, mikä ei sovi yhteen ajatukseen osaamiseen perustuvasta kasvusta, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Akava näkee, että kasvu- ja työllisyysnäkökulmasta olisi perusteltua, että tulevaisuudessa palkkaverotusta voitaisiin keventää maltillisesti mahdollisilla kulutus- ja haittaverojen korotuksilla. Harmaan talouden torjunnalla voidaan parantaa merkittävästi verotuksen toimeenpanoa.