Herätys Eurooppa!

Näky ei ole aivan tavallinen Euroopan unionissa. Parlamentin pääistuntosalissa 350 kokousedustajaa taputtaa innostuneesti, kun TEKin entinen hallituksen puheenjohtaja Markku Markkula nousee seisomaan omalla paikallaan. Hänet on juuri valittu seuraavaksi 2,5 vuodeksi Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU:n perussopimuksen mukaisiin toimielimiin valitaan suomalainen puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään Euroopan kansanpuolueen (EPP) edustajana.

– Kävin kouluni pienessä kylässä Napapiirin pohjoispuolella. Meillä oli tapana sanoa, että joulupukki tulee etelästä, Kolarissa syntynyt Markkula sanoo, ja epätavallinen eksoottisuus naurattaa yleisöä.

Helmikuisen valinnan jälkeen Markkula on saanut tottua reissumiehen elämään. Euroopan lentokenttiä on tarvottu kilometritolkulla, ja matkalaukku nurkassa paljastaa, että nytkin tie on viemässä kahdeksi päiväksi Sevillaan. 

– On tärkeää säilyttää kiinteät siteet myös Suomeen. Tyypillisesti olen osan viikkoa Brysselissä ja osan Suomessa tai muualla kokouksissa ja verkostoa luomassa, pitkäaikainen Espoon kaupunginvaltuuston jäsen kuvailee viikko-ohjelmaansa.

Kalenteri ei täyty aivan tavanomaisista tapaamisista – aluekomissaari, tutkimus-, tiede- ja innovaatiokomissaari, Ukrainan EU-suurlähettiläs, Euroopan investointipankin pääjohtaja, Markkula luettelee ensimmäisten viikkojen tapaamislistaa. 

– Aloitimme tapaamiset luontevasti aluekomissaarista. Hänen ohjattavanaan on seitsemän vuoden aikana 350 miljardia euroa, kolmasosa koko EU:n budjetista.

Mallia Suomen startup-kulttuurista

Puheenjohtajana Markkulan viesti on selkeä. Tekniikka on valjastettava Euroopan kasvun veturiksi.

Euroopan alueiden komitea edustaa EU:n paikallis- ja alueyhteisöjä. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on kuultava sitä ennen paikallis- ja aluehallinnon toimialaan
vaikuttavan lainsäädännön tai muiden päätösten tekemistä.

– EU-komissio miettii parhaillaan muun muassa 315 miljardin euron investointiohjelman käyttökohteita. Eri rahoituslähteiden varat tulisi käyttää uusien teknisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden luomiseen, ei vain olemassa olevien teiden ja rakennusten kunnostamiseen. Tämä loisi uusia työpaikkoja, jotka ovat kestävällä pohjalla, Markkula korostaa.

Muutoksen moottorina toimisivat edellä­kävijäalueet.

– Pelkkien lausuntojen sijaan aion osoittaa selkeitä ratkaisumalleja, miten muutos tapahtuu. EU-rahoja tulee ohjata edelläkävijäalueille, ja niissä kehitetyt hyvät konseptit levitetään sitten koko Eurooppaan.

Markkula nostaa mielellään esiin Suomen startup-buumin. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava koko Euroopassa, ja Suomen esimerkit Otaniemestä ja Oulusta osoittavat, mikä on mahdollista muuallakin.

– Myin ajatusta Suomen startup-toimintamallista jo komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille ja Euroopan investointipankin johtajille. Otaniemi–Keilaniemi-akselille eri toimijoiden investointisuunnitelmissa on jo viisi miljardia euroa. EU-rahalla voitaisiin vielä vauhdittaa lisää merkittävän startup-keskittymän syntymistä.

Mahdollisuuksia löytyy myös niin energiasektorilta kuin digitalisaatiostakin.

– Hyvä esimerkki on koulutus. Ei vain kunnosteta koulurakennuksia, vaan kehitetään toimintatapoja: millaiset ovat uudet pedagogiset ratkaisut, millainen on hyvä koulu oppimispaikkana ja miten digitaalista materiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin. Edelläkävijäalueet loisivat konsepteja, jotka vietäisiin muuallekin.

– Euroopassa päästään eteenpäin vain kokeilujen ja yhteistyön avulla. Suunnitelmia on jo tarpeeksi, Markku Markkula korostaa.

Suomalaiset tyytyväisiä liian vähään

Markkula on perehtynyt EU-asioihin vuosien saatossa monesta eri vinkkelistä. Parhaillaan hän työskentelee Aalto-yliopistossa johdon neuvonantajana EU-asioissa, ja Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina hän toimi kahdeksan vuotta kansanedustajana. 

Markkulan mukaan suomalaiset ovat hukanneet EU:n tarjoamat mahdollisuudet 2000-luvun alun jälkeen.

– Se näkyy työpaikkojen määrissä. Emme ole pystyneet saamaan kansainvälisiltä markkinoilta rahoitusta, joka osaamisen puolesta meille kuuluisi. Olemme liian vaatimattomia, varovaisia ja tyydymme vähään.

Markkulan mielestä suomalaiset tekevät turhan paljon pienen piirin suomalaisia hankkeita tai pienimuotoisia kansainvälisiä hankkeita kotimaasta hankittavalla rahoituksella. 

– Kuvittelemme, että kansainvälistymiseen riittää, että on muutamia hyviä ulkomaalaisia tuttuja, ollaan mukana 1–2 kansainvälisessä hankkeessa ja seurataan uutisista, mitä muualla tapahtuu. Se on kuitenkin näennäistä. Emme ole tarpeeksi aktiivisia maailmalla. 

Markkula haluaakin tuulettaa suomalaisten toimintatapoja, sillä uuden luomisen into on hiipunut. Eduskunta ja kunnat tyytyvät liian yksinkertaisiin johtopäätöksiin ja pelkäävät riskiä, kun taas jatkuvat leikkaukset ovat rajoittaneet muun muassa tutkimuslaitosten toimintaa.

– Täällä tehdään liikaa suunnitelmia, julkaisuja ja raportteja, kun nyt pitäisi kokeilla rohkeasti isoja ratkaisuja. Nyt tarvitaan kansainvälisiä miljoonien eurojen suuruisia hankkeita. Vain sitä kautta Suomi pääsee eteenpäin.

Apatiaan ei ole kuitenkaan syytä vaipua.

– EU haastaa kaupunkeja ja alueita toimimaan aivan uudella tavalla. Tukea on tarjolla monesta eri EU:n rahoituskanavasta. Tehkää yhteistyötä eri maiden kanssa, käyttäkää julkisia hankintoja uudenlaisten ratkaisujen hankkimiseen ja olkaa mukana eri tasoilla, Markkula kannustaa.