Innovaatiotoimintaa edistämään
Suomessa ei satsata riittävästi innovaatiotoimintaan: t&k-rahoista on tällä vuosikymmenellä nipistetty neljännes ja -henkilöstöstä kolmannes. TEKin innovaatioseminaarissa kuultiin, mitä tämän päivän innovaatiotoiminta vaatisi ja mitä OECD Suomelle suosittelee.
– Suomen talouskehitys on ollut heikkoa jo vuosikausia. Ruotsiin ja Saksaan verrattuna olemme menettäneet asemiamme koko kuluvan vuosikymmenen. Korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen osuus Suomen bkt:sta on pudonnut 14 prosentista 8,5 prosenttiin.
Näin synkillä luvuilla puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström avasi TEKin innovaatioseminaarin Hämeenlinnassa 23. maaliskuuta.
Ennen meni paremmin. Suomi on aiemmin ollut t&k-toiminnassa ja innovaatiojärjestelmän kehittäjänä suorastaan mallimaa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen panokset kasvoivatkin jatkuvasti vuodesta 1971 aina vuoteen 2009. Mutta vuosina 2011-16 t&k-volyymi laski reaalisesti 23 prosenttia.
– Poliitikkojen usko tutkimuksen ja tuotekehityksen hyödyllisyyteen heikkeni, ei isosti, mutta tilastollisesti merkitsevästi, TEKin teknologiabarometrin tuloksiin viitannut yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä totesi.
Miksi usko innovaatiovetoiseen kasvuun hiipui? Pääsuunnittelija Kai Husso TEMistä totesi, että syy voi olla niinkin yksinkertainen, ettei t&k:hon panostaminen finanssikriisistä toipumiseksi vuosina 2009–11 tuottanut samanlaista toivottua talouskasvua tukevaa tulosta kuin 1990-luvulla.
– Ehkä odotettiin liikaa samalla, kun ICT- ja metsäsektorit joutuivat syviin vaikeuksiin.
Husson mukaan eniten on vähentynyt elinkeinoelämää uudistava rahoitus, tieteen rahoitus on pysynyt talouskehitys huomioon ottaen kohtuullisena.
Ennakkotietoja OECD:n suosituksista
Osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmä tilasi joulukuussa 2015 OECD:ltä arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä.
– OECD:n on tarkoitus arvioida kriittisesti, miten Suomen innovaatiojärjestelmän kokonaistoimivuutta voitaisiin parantaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistaa. Erityistarkastelun kohteena on uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen, kaupallistaminen ja onnistuneiden innovaatioiden tuottaminen, Husso kertoi.
Loppuraportti on määrä julkistaa 9. 6., ja havaintoja on tarkoitus käyttää muun muassa hallituksen puolivälitarkastelussa.
Ennakkoarviossa esitetään vision luomista
Husso esitteli OECD-raportista tähän mennessä saatuja tuloksia, mutta muistutti niiden olevan vasta ennakkotietoja.
– Kyseessä ovat etukäteisarviot, joten niihin on siis syytä suhtautua toistaiseksi varovaisesti. Lopullinen arvio saadaan vasta reilun parin kuukauden kuluttua, Husso totesi.
Ennakkotiedoista voi poimia kuitenkin jo muutamia kehittämiskohteita:
1. Suomen innovaatiojärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. OECD peräänkuuluttaa erityisesti ylemmän tason visiota ja kaikki hallinnonalat kattavaa strategiaa.
2. Yritysten tuottavuutta ja innovatiivisuutta on edistettävä. Julkista tukea tulisi kohdistaa nykyistä enemmän yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja pk-yritysten osallistumista t&k- ja innovaatiotoimintaa pitäisi vahvistaa. OECD suosittaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallien uudistamista.
3. Julkisia panostuksia on lisättävä tärkeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja soveltavaan tutkimukseen. OECD kehottaa muun muassa harkitsemaan VTT:n rahoituksen tason palauttamista aiemmalle tasolle.
4. Tutkimuslaitos- ja korkeakoulusektorin uudistukset on vietävä loppuun. OECD suosittaa myös rahoitukseen nykyistä joustavampaa mallia.
5. Suoria ulkomaisia sijoituksia ja t&k:n kansainvälistymistä on lisättävä tutkimuksessa ja elinkeinoelämässä.
6. Innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevia perusedellytyksiä on parannettava.
Avoin innovaatiokone
Erkki Ormala keskittyi kysymykseen, kuinka innovaatiotoiminta yritysympäristössä organisoidaan nykypäivän vaatimuksiin vastaavaksi. Ormalalla on pitkä kokemus innovaatiotoiminnasta niin julkisen hallinnon puolella kuin yritysympäristössä. Parhaillaan hän vetää Aalto-yliopistossa aiheeseen keskittyvää Horizon 2020-hanketta Industrial Innovation in Transition.
Ormalan mukaan yritykset käyttävät innovaatioiden tuotteistamisessa yleisesti stage gate -mallia, joka on kuitenkin varsin hidas ja jäykkä. Kehitys viekin kohti avoimempaa innovaatiotoimintaa: ekosysteemitoimintaa. Kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo mukana avoimessa innovaatiotoiminnassa. Syynä on se, että yritykset tarvitsevat tietoa oman organisaationsa ulkopuolelta.
– Avoimessa ”innovaatiokoneessa” kaikki tapahtuu ja kaikkia elementtejä, kehitetään rinnakkain – ja tuloksia hyödynnetään välittömästi. Yhteistyötä tehdään niin asiakkaiden, alihankkijoiden kuin julkisen sektorin instituutioidenkin kanssa, Ormala kertoi.
– Asiakkaiden lisäksi myös julkisten tutkimusorganisaatioiden rooli on avoimessa innovoinnissa määräävä.
Tietotulvassa yritysten yhteinen ongelma on big datan hyödyntäminen.
– Algoritmien tekemiseen tarvittavia osaajia ei ole maailmassa riittävästi, Ormala totesi.
Innovaatiokulttuurin kehittämiseksi tarvitaan myös ihmisiä innostavia työkaluja.
– Tarvitaan avoin ja kannustava johtamisjärjestelmä, motivointia ja innovaatiokilpailuja sekä julkistamista ja juhlintaan onnistuneiden innovaatioiden kunniaksi.