Insinöörien ja arkkitehtien Tampere
Maaliskuussa 125 vuotta täyttäneen Tampereen Teknillisen Seuran jäsenten ääni on kuulunut teollisuuskaupungissa aina vahvana. Myös kaupunkikuvassa näkyy insinöörien ja arkkitehtien kädenjälki.
Kokeile: vie hiiri markkerin päälle ja tutustu kaupungin rakennusten historiaan.
- Tutustu karttaan isompana tästä.
Nuoret, uraansa aloittavat insinöörit ja arkkitehdit perustivat Tampereen Teknillisen Seuran edeltäjän 125 vuotta sitten. He ja heidän seuraajansa ovat jättäneet kaupunkiin lähtemättömän jälkensä.
Tampereella ammattikunta on ollut kaikkea muuta kuin hiljainen, sanoo Seuran historiateoksen kirjoittanut FT Petri Paju.
– Seura on ollut vahva vaikuttaja paikallisesti, mutta se on vaikuttanut myös kansallisesti, varsinkin koulutuskysymyksiin ja tekniikan kehittämiseen. Insinöörikunta pääsi esille siksikin, että oma yliopisto tuotti kaupunkiin muiden alojen korkeakoulutettuja vasta 1960-luvulta lähtien. Insinöörien asema olikin huomattava vahvassa teollisuuskaupungissa. Tampereella Teknilliseen Seuraan otettiin alusta asti mukaan myös muiden ammattikuntien kuten lääkäreiden edustajia, Paju sanoo.
Seuran matkan varrelle osuvat monet Suomen historian käännekohdista, kuten teollistuminen, itsenäistyminen, kieltolaki, sodat, jälleenrakentaminen, lama ja teknologiavetoinen nousu.
Stop ukkoutumiselle
Tampereen Teknillinen Seura on onnistunut välttämään pölyyntyneen ukkokerhon kohtalon.
– Seuran jäsenten ikäjakauma on nykyään tasaisempi kuin koskaan, ja kokoukset ovat niin suosittuja, että vain hotelli Tammerin juhlasalissa on tilaa kokoustaa, seuran aktiivi Mika Uusi-Pietilä kertoo.
Tilaisuudet ovat enimmäkseen samoja kuin sata vuotta sitten, eli excursioita, esitelmiä ja sitsejä.
– Meillä on vanhat keinot, mutta uudet aiheet ja ihmiset. Hyvä pössis perustuu yhteisöllisyyteen, positiivisuuteen ja eri ikäisten ihmisten tapaamiseen. Hallituksen uusiutuminen on taattu sillä, että hallituksessa voi olla enintään kaksi kautta kerrallaan, Uusi-Pietilä selittää menestyksen salaisuutta.
Seura havahtui 1990-luvun lopussa jäsenistön ikääntymiseen. Uusi-Pietilä oli silloin Seuran sihteeri.
– Ukkoutuminen selätettiin sillä, että perustettiin nuorisovaliokunta ja tapahtumiin valittiin nuoria aikuisia kiinnostavia aiheita.
– Nyt nuoret jäsenet houkuttelevat toisiaan mukaan. Jengi tuntee seuran omakseen. Jos jollain on idea, se toteutetaan. Seura tarjoaa fasiliteetit, Uusi-Pietilä kertoo.
Ratkaisevat vuodet
1800
- 1820 James Finnlayson perustaa tekstiiliteollisuuskoneita valmistavan yrityksen Tampereelle.
- 1856 Pellavatehdas perustetaan Tammerkosken rannalle.
- 1893 Teknillinen klubi, TTS:n edeltäjä perustetaan.
1900–1930
- 1902 Lääketieteen tohtori Karolina Eskelin valitaan ensimmäisenä naisena Seuran jäseneksi.
- 1912 Tampereen teknillinen opisto perustetaan Seuran aloitteesta.
- 1916 Seura auttaa taltuttamaan Tampereella riehuvan lavantautiepidemian.
- 1929 Seuran rakennushanke Grand Hotel Tammer valmistuu seuran tukikohdaksi.
1930–1980
- 1932 Kieltolaki kumotaan, pidot paranevat.
- 1965 Teknillisen korkeakoulun sivutoimipiste avataan Hervantaan.
- 1972 Tampereen teknillinen korkeakoulu itsenäistyy.
- 1973 Öljykriisi imaisee Suomenkin lamaan.
1990–2000
- 1991 Neuvostoliitto hajoaa. Ensimmäinen GSM-puhelu soitetaan Tampereelta.
- 1996 Nokia nostaa Suomea lamasta. Kommunikaattori kehitetään Tampereella.
2000–2017
- 2000 TTS vaurastuu myymällä Nokia-omistustaan.
- 2010 Tampereen teknillinen yliopisto säätiöksi, TTS mukana perustajana.
- 2017 Tampereen raitiotietä aletaan rakentaa. TTS:n jäsenmäärä ylittää 700 henkeä.
Työkaverit Linnavuori ja Strömmer
Urheilullinen nuori arkkitehti Bertel Strömmer liittyi Tampereen Teknilliseen Seuraan vuonna 1916. Hänet valittiin Tampereen kaupunginarkkitehdiksi vain neljä vuotta valmistumisensa jälkeen. Tyyliään hän nimitti leikkisästi strömmerismiksi. Monet Tampereen keskeisistä rakennuksista, kuten linja-autoasema, Tempon talo ja Grand Hotel Tammer syntyivät hänen kynästään.
Strömmer luennoi Seuran jäsenille ahkerasti niin paikallisista rakennushankkeista kuin Amerikan pilvenpiirtäjistäkin. Hänen vaikutuksensa Seurassa huipentui puheenjohtajakauteen vuosina 1940–1945. Vaikutusvaltainen Strömmer rekrytoi lähipiiriään Teknilliseen Seuraan.
Räätälimestarin poika Akseli Linnavuori johti kaupungininsinöörinä laajoja työmaita ja uudistuksia kuten vesijohtolaitoksen täydellisen päivityksen, Hämeensillan rakentamisen, katupäällysteiden uusimisen, Naistenlahden sataman ja lentokentän rakennustyöt. Samanaikaisesti hän oli johtotehtävissä niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa yhdistystoiminnassa.
Hän vaikutti vuodesta 1928 Seuran johtokunnassa ja oli Seuran puheenjohtaja 1934–1940.
Linnavuori oli myös TEKin edeltäjän, Suomen Teknillisen seuran puheenjohtaja.
Lähde: Tekniikkaa hyvässä seurassa – Tampereen Teknillinen Seura 125 vuotta. (Petri Paju ja Katariina Mauranen, 2018) Kirja on tilattavissa Seuran verkkokaupasta.
Miksi lähdit mukaan TTS:n toimintaan?
DI Kalle Kari lähti mukaan Seuran toimintaan pari vuotta sitten.
– Muutin Tampereelle toiselta paikkakunnalta ja halusin tutustua uusin, eri alojen ihmisiin muutenkin kuin työn merkeissä.
TkT Johana Kuncova-Kallio kiinnostui puolestaan seuran mentoriohjelmasta.
– I moved to Finland with a Bachelor degree from Czech and an Erasmus year in Scotland. I finished my Master's and Doctoral degrees here. While performing with Teekkarikuoro, I got interested in TTS as a source of fun parties, a vast network and a major pool of experience for instance in form of a mentoring program that I participated in.