Insinöörit suurten kysymysten äärellä

Maailman insinööriakatemioiden kattojärjestö CAETS järjesti syyskuun toisella viikolla Uruguayn Montevideossa vuosittaisen konferenssinsa. Pienen tauon jälkeen Suomen tiedeakatemiat lähetti edustuksen kokoontumiseen, jonka aiheena oli tällä kertaa maa- ja metsätalouden kestävä kehitys. Suomi oli konferenssissa näkyvästi esillä metsätalouden ja koulutuksen merkittävänä osaajana.

Painavaa asiaa

Maailma näyttäytyy perin erilaisena koto-Suomesta katsottuna verrattuna niihin yhteiskuntiin, joissa väestö kasvaa nopeasti ja siirtyminen maaseuduilta kaupunkeihin on vasta alkamassa. Ihmiskunnan vaikutus planeettaamme on muodostumassa käänteentekeväksi ongelmaksi. Mikäli eteen tuleviin ympäristön ja yhteiskunnan ongelmiin ei nyt suhtauduta vakavasti, edessä on erittäin heikolta näyttävä tulevaisuus.

Konferenssin keynote-esitelmät käsittelivät pääasiassa ilmastonmuutoksesta yhteiskunnille aiheutuvia ongelmia ja tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehitysmalleja, sekä insinöörikunnan mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan. Mikäli teollisuus ja insinöörikunta eivät kykene nopeasti ratkaisemaan materiaaliseen maailmaan liittyviä tuotannollisia, taloudellisia ja käytännöllisiä ongelmia, tulossa olevien muutosten kielteiset vaikutukset koko ihmiskunnalle ovat peruuttamattomia.

Taloustieteilijä Dr. Ec. Ernesto Talvi esitti puheessaan vakuuttavat esimerkit talouden ja tuotannon vaikutuksista yhteiskunnalliseen kehitykseen. Talvin esimerkit koskivat vuoden 2008 Lehmann-laman jälkeistä kehitystä koko maailmassa. Maailman väkirikkaissa osissa osa poliittisista vaikutuksista jäi pysyvänluontoisiksi.

Tämän ja useiden muiden esitelmien pääasiallisiin huomioihin kuului tasaisen yhteiskuntakehityksen ja poliittisen ilmapiirin huomattava merkitys teolliselle toiminnalle. Suomi ja Pohjoismaat otettiin useissa esitelmissä ja käytäväkeskusteluissa esimerkiksi hyvin hoidetusta yhteiskunnista ja koulutusjärjestelmistä. Suomen koulutusjärjestelmä, joka on perustunut yleiseen oppivelvollisuuteen ja maksuttomuuteen oppilaiden taustasta riippumatta, sekä maksuton yliopistojärjestelmä olivat laajalti tunnettuja ja kiitettyjä ilmiöitä.

Agr. Eng. Luis Augusto Barbosa Cortez piti keynote-esitelmänsä tekniikan koulutusjärjestelmien kehityksestä ja näiden muutosten vaikutuksesta yhteiskunnille. Cortezin mukaan koska tekniikan kehitystä ei voida ennustaa edes lähitulevaisuuden osalta, insinöörikoulutuksen tulisi olla paikallisempaa, sen pitäisi suuntautua selkeämmin kulloinkin esille tulevien ongelmien ratkaisukyvyn kehittämiseen huippututkimuksen ja yltiöteoreettisen koulutuksen sijasta. Cortezin mielestä insinöörikunta ei nyt edes tunnista niitä ongelmia, joihin tulisi todella puuttua uusien avausten tekemiseksi. Koulutusohjelmiin tulisi myös sisällyttää enemmän yleissivistäviä aineita ja kieliä, nyt koulutus keskittyy liikaa teknillisiin ammattiaineisiin. Toiseksi insinöörikoulutuksen tulisi sisältää merkittävässä määrin kaupallista koulutusta, jotta työn tulokset saataisiin käyttöön. Cortezin mukaan nykyinen insinöörikoulutus tuottaa nyt kapeaan osaamissektoriin erikoistuvia toimijoita, jotka eivät kykene havaitsemaan olennaisia ongelmia ja mahdollisuuksia uudenlaisiin tuotantosuuntiin ja -tapoihin. Insinöörikoulutuksen tulisi suuntautua kunkin yhteiskunnan paikallisten tarpeiden täyttämiseen.

Hieman vanhanaikaisesti sanoen, innovaatiojärjestelmä hänen mielestään edellyttäisi voimakasta säätämistä käytännöllisempään suuntaan.

Uruguay ja Montevideo

Uruguayssa on noin 3,5 miljoonaa asukasta, joista noin 1,5 miljoonaa asuu pääkaupungin Montevideon ympäristössä.

Maa tunnetaan vanhastaan Etelä-Amerikan Sveitsinä. Nykypäivänä voisi ehkä sanoa, että etelässä on espanjakielinen Suomen peilikuva. Tutustuminen Uruguayn teollisuuteen tuo ilman muuta mieleen Suomen jälleenrakennuskauden jälkeen vallinneet optimismin ja tulevaisuuden näkymät. Ja maan talouselämän veturina on nopeasti kasvava metsäteollisuus.

Montevideon etuna ovat miellyttävä ilmasto ja luonnonolosuhteet. Montevideossa on alueen paras satama, joka palvelee koko La Platan ympäristöä, myös brasilialaisia ja argentiinalaisia kuljetustarpeita. Rodriquez kirjoitti La Cumparsitan Montevideolaisessa tangoravintolassa, jolle paikalle on perustettu pieni Tangomuseo. Tämä lieneekin mielenkiintoisimpia kulttuurikohteita suomalaisille pääkaupungissa. Aki Kaurismäki on täällä kova juttu.

Uruguayn perinteinen tuotanto on maanviljelys- ja elintarviketeollisuutta. Tämän päivän maailmassa pieni maa elättää maataloutensa tuotteilla ympärillään 50 miljoonaa ihmistä. 2000-luvulla maan metsätalous on vahvassa kasvussa. Uruguayssa on toiminnassa tunnettu UPM:n Fray Bentosin sellutehdas, Ensolla on Montes del Platan biotuotetehdas ja lisää kapasiteettia suunnitellaan vauhdilla.

Tämä tuotanto perustuu eukalyptuspuuviljelmiin. Kasvu ylittää selvästi Suomen metsien tuotantokyvyn. Eukalyptuksesta saatava kuitu on kuitenkin lyhyempää kuin pohjoisten havumetsien antama. Tästä syystä tuotanto suuntautuu toisenlaisiin tuotteisiin kuin Suomessa. Selluloosateollisuuden sivutuotteina saatavien puun kemiallisen teollisuuden näkymät ovat hyvät.

Eukalyptusviljelmien avulla Uruguayn maisema metsittyy uudelleen. Maan metsät hakattiin jo 1500-luvulla alkaneen länsimaisen asutuksen levittäytyessä hedelmällisille tasangoille. Muutos on nopea, ja herättää ajoittain voimakasta yhteiskunnallista keskustelua.

Tehometsänviljely ei ole lainkaan ongelmatonta. Tämä tuotiin selvästi esille myös CAETSin konferenssin esitelmissä. Yksipuolinen lajisto altistaa kasvillisuuden tuhohyönteisille ja taudeille. Tulevaisuuden näkymät katsottiin kuitenkin yrittämisen arvoisiksi metsänviljelyn positiivisten vaikutusten vuoksi.

Seuraavana vuorossa Tukholma ja uudet teknologiat

CAETSin seuraava konferenssi järjestetään ensi kesäkuun lopulla Tukholmassa Ingenieurvetenskapakademien IVA:n toimiessa isäntänä. Aihepiiri tulee olemaan suomalaiselle insinöörikunnalle läheinen, ennakkotiedot puhuvat keinoälyn vaikutuksista ja 5G teknologian vaikutuksista. Onkin odotettavissa, että meren yli lähtee melkoinen joukko suomalaisia esitelmänpitäjiä ja asiasta kiinnostuneita.

Tukholman jälkeen isäntävastuu siirtyy Korealle. Suomen vuoro tulee 2024, jolloin Suomen Tiedeakatemiat valmistautuu toimimaan konferenssin isäntänä.

Edellisen kerran CAETSin konferenssi järjestettiin Helsingissä vuonna 2001, jolloin järjestämisvastuu oli Suomen teknillistieteelliset akatemiat FACTElla. Aiheena tällöin oli maailman metsät ja teknologia.