Kun olin nuori, lähes kaikesta pahasta syytettiin sen kummemmin analysoimatta ”suurpääomaa” – paitsi silloin, kun vika oli ”imperialisteissa”.
Nykyään syntipukin paikan on saanut ammattiyhdistysliike, joka on syyllinen vaikkapa Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen ja jäykkiin työelämän sääntöihin, jotka tekevät tyhjiksi elinkeinoelämän vilpittömät pyrkimykset hyvinvointivaltion ylösrakentamiseksi. Ay-liike ei myöskään kykene sopimaan ”mistään” ja vastustaa ”kaikkea".
SUOMESSA KOLLEKTIIVINEN IRTISANOMINEN HELPOMPAA KUIN YHDYSVALLOISSA
Keskityn tässä väitettyihin jäykkyyksiin. Ensimmäinen jäykkyys on työsuhdeturva, joka tekee irtisanomisesta Suomessa vaikeaa ja kallista. Irtisanomisen vaikeuden vertaileminen eri maissa on haasteellista, mutta OECD on kuitenkin laatinut sille mittarin, jossa on arvioitu erikseen kollektiivisen ja yksilöllisen irtisanomisen vaikeutta jäsenmaissa.
OECD:n mukaan irtisanominen onkin Suomessa helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa se on Tanskaa vaikeampaa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta Saksassa. Todisteeksi pitkämuistiset voivat muistella ja muut googlettaa Nokian kokemuksia Bochumin tehtaan sulkemisesta.
Erityisen helppoa Suomessa on irtisanominen tuotannollis-taloudellisin perustein. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on vaikeampaa.
JOUSTAVISSA TYÖAIKAJÄRJESTELYISSÄ SUOMI ON EUROOPAN KÄRKEÄ
Joustavuudessa on toki muitakin elementtejä. Määräaikaisten työsopimusten sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin. Meillä onkin enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa.
Työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen. Joustavien työaikajärjestelyjen määrässä Suomi on Euroopan johtava maa.
Yhdellä mittarilla pidämme toki perää. Suomi on World Economic Forumin kilpailukykyraportin mukaan palkanmuodostuksessa 140 maasta viimeinen. Tilastollisena suureena palkanmuodostuksen jäykkyydellä tarkoitetaan yksilöiden palkkamuutosten keskihajontaa: mitä pienempi hajonta, sitä jäykempää. Mittari ei taida olla kovin olennainen siitä päätellen, että Saksa ja Ruotsi ovat tällä mittarilla sijoilla 132 ja 133.
