Kaupan alalla ei haluta tehdä työtä ehdoitta

Ei, ei ja ei. Tämä tyly vastaus on kaikunut Kaupan liiton kabineteista – vuodesta toiseen.

– Työehtojen kehittäminen, kaupan alan pelastuslista, yleiskorotukset, johtamisen kehittäminen, työhyvinvointiasiat…, luettelee Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kaupan alan projektin vetäjä Ville-Veikko Rantamaula.

YTN on ollut jo vuosia erittäin aloitteellinen kehittämään kaupan alan esimiesten ja asiantuntijoiden työelämää yhdessä alan yritysten ja Kaupan liiton kanssa. Vastaanotto on ollut usein kylmä.

Viimeksi seinään törmättiin maaliskuussa. YTN esitti neuvottelujen aloittamista ylempien toimihenkilöiden nykyaikaisesta hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävästä työehtosopimuksesta. Kaupan liitto ei halunnut istuutua neuvottelupöytään.

– Työaikoja ei noudateta asiantuntijoiden osalta ollenkaan, palkankorotuksia ei ole maksettu vuosiin isolle joukolle ja työehtojen noudattaminen vaihtelee rajusti. Yhdessä kehittämisen sijasta työnantaja haluaa jatkaa sanelupolitiikalla, Rantamaula ihmettelee.

Neuvottelujen aloittamisen vauhdittamiseksi YTN aloittaa kaupan alalla toukokuun ensimmäisellä viikolla painostustoimenpiteet, jotka kohdistuvat ylempien toimihenkilöiden tehtäviin alan suurimmissa yrityksissä.

– Painostustoimet ovat laillisia ja viimeinen keino, sillä kaikki muut on jo käytetty. Tämä on YTN:lle ensimmäinen kerta, kun edes neuvotteluja ei suostuta aloittamaan ilman painostustoimenpiteitä. YTN on valmis palauttamaan työrauhan, jos neuvottelut aloitetaan, korostaa YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

Apuvälineitä yrityksille työelämän kehittämiseen

YTN:n neuvottelujen pohjaksi esittämä malli on juuri sellainen, jota työnantajaliitot sanovat haluavansa. Se mahdollistaisi laajan paikallisen sopimisen ja toisi yrityksille raamit esimiesten ja asiantuntijoiden työelämän kehittämiselle. Yhdeksän kymmenestä kaupan alalla työskentelevästä asiantuntijasta haluaisi oman työehtosopimuksen.

– Nyt asiantuntijatyötä tekevien työehdoista on varsin kirjavia käytäntöjä. Erityisesti työajat ovat karanneet käsistä, Rantamaula havainnollistaa.

Kaupan alan asiantuntijat tekevät YTN:n työmarkkinatutkimuksen mukaan keskimäärin lähes 200 tuntia vuodessa ylitöitä, joista lain mukaisen korvauksen saa vain noin kymmenen prosenttia. Myös työajanseuranta on retuperällä. Asiantuntijoiden ja esimiesten jaksaminen on jo koetuksella.

Rantamaula korostaa, että kyse ei ole työaikalainsäädännön ongelmasta, vaan paremmalla työajanseurannalla ja paikallisesti sovittavilla työaikajärjestelyillä pysyttäisiin helpottamaan paljonkin työaikapommia. YTN:n esittämä malli toisikin työajan joustot myös kaupan alan työpaikoille.

– Työntekijöiden jaksamista on helpompi seurata, jos työajanseuranta on kunnossa. Joustava työaika, etätyö ja työaikapankki taas edesauttavat palautumista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista, Rantamaula sanoo.

YTN:n tutkimukset myös osoittavat, että asiantuntijoiden palkat laahaavat kaupan alalla verrattuna muihin ylempiin toimihenkilöihin. Yleiskorotukset ovat olleet viime vuosina lähes ainoa syy ansiotason kehittymiselle ja suurimmalta osalta nekin ovat jääneet saamatta, kun omaa työehtosopimusta ei ole.

– Hyvällä palkitsemisella osoitetaan arvostusta ja lisätään entisestään sitoutumista, Rantamaula painottaa.

– On myös hyvä muistaa, että lomaraha, äitiys- ja isyysloman palkka sekä sairasajan palkka perustuvat työehtosopimukseen eivätkä lakiin. Myös ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla näihin oikeus kuten muillakin henkilöstöryhmillä, Rantamaula huomauttaa.

Paikallinen sopiminen mahdolliseksi

Työnantaja on pitkään peräänkuuluttanut paikallista sopimista. YTN:n esittämä malli edistäisi merkittävästi paikallista sopimista alan ylempien toimihenkilöiden osalta.

YTN:n esittämässä mallissa yritykset neuvottelisivat kaupan alan ylempien toimihenkilöiden työehdoista omista lähtökohdistaan. Yritystasolla olisi mahdollista sopia esimerkiksi työ- ja loma-ajoista, ylitöiden korotusosista ja lomarahasta.

– Ilman yhteistä raamia paikallisen sopimisen neuvotteluasema ei ole tasapuolinen, Rantamaula muistuttaa.

Keskeinen työntekijäryhmä heitteillä

Kaupan alalla työskentelee yhteensä 30 000 ylempää toimihenkilöä.

Ylemmät toimihenkilöt ovat alalla pian ilman minkäänlaista kollektiivista sopimusta, kun jatkossa he eivät ole edes Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n taannoin irtisanomien keskusjärjestösopimusten piirissä.

– Ei ole kestävää, että kaupan alan tulevan menestyksen kannalta keskeinen työntekijäryhmä on jätetty heitteille. Osaaminen, motivaatio ja kilpailukyky eivät synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan reiluja pelisääntöjä, Kauppi korostaa.

– Oman sopimuksen myötä ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmä olisi tunnustettu ja saisimme oman henkilöstöedustusjärjestelmän. Se loisi edellytykset paikalliselle sopimiselle ja työehtojen kehittämiselle, Kauppi jatkaa.