Kehittyykö Suomesta teollisuuden ubereita?

Digitaalinen alustatalous on mullistanut viime vuosina tuntuvasti liiketoimintaa. Erityisesti tämä on näkynyt kuluttajamarkkinoilla. Applen Appstore, Uber ja Airbnb ovat useimmille tuttuja.

– Näissä arvonmuodostus tapahtuu aiempaan verrattuna eri tavalla ja mallit ovat rikkoneet perinteisiä toimintamalleja. Tämän vuoksi ne ovat herättäneet vastustusta, kiteytti VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

VTT, Aalto-yliopisto ja Etla selvittivät valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta keinoja, joilla julkinen valta Suomessa ja myös EU:ssa voisi edistää yritysten kilpailukykyä alustataloudessa. Tulokset julkistettiin huhtikuussa.

Digitaalisille alustoille on tyypillistä, että eri toimijat luovat ja tarjoavat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita eri jakelukanaviin ja markkinoille yhteisten pelisääntöjen ja käyttäjäkokemusten puitteissa. Suomalaisyritykset pohtivat parhaillaan, leviääkö alustatalous myös yritysten välisille markkinoille. Palvelevathan monet suomalaisyritykset kuluttajien sijasta juuri yrityksiä. 

Selvitys kuitenkin paljastaa, että vain harvalla suomalaisyrityksellä on suunnitelmissa oma digialusta ja sen päälle rakentuvan palveluekosysteemin luominen. Kovin moni ei myöskään ole ollut aktiivinen julkaisemaan avoimia rajapintoja tai tietoja yhteistoiminnallisista ehdoistaan.

– Voidaanko digitaalisessa maailmassa jatkaa samanlaisella dynamiikalla kuin mihin teollisuus on tottunut, vai pitäisikö avata rajapintoja ketterämmin, kysyi tutkijatohtori Timo Seppälä Etlasta selvityksen julkistamistilaisuudessa.

– Digitaaliset alustat ovat se pelikenttä, jossa digitalisaation ilmeneminen konkretisoituu teollisuudessa ja yhteiskunnassa, jatkoi professori Martti Mäntylä Aalto-yliopistosta.

Mäntylän mukaan EU:ssa pyritään luomaan uudentyyppisiä, monen yrityksen välisiä yhteistoiminnallisia alustoja Airbnb:n ja Uberin yhden yrityksen dominanssin sijasta.

– Useampi yritys kehittää yhteistä toimintatapaa, joka koodataan digitaaliseksi alustaksi, tietoteknisiksi ratkaisuiksi ja rajapinnoiksi. Siihen liittyy myös sopimus, kuinka jaetaan riskiä, voittoa ja velvoitteita, Mäntylä havainnollisti.

Miten digitaaliset palvelualustat sitten saataisiin käännettyä Suomen vahvuudeksi? Selvityksessä listataan yhteensä 16 toimenpide-ehdotusta päättäjille.

Selvityksen tekijät kaipaavat, että Suomessa siirryttäisiin sääntöjen ja määräysten ”varman päälle” -tulkinnasta sallivampaan käytäntöön. 

Mäntylän korostaa, että sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa niin, että vuorottelu yrittäjä- ja työntekijäroolien välillä olisi helpompaa. Ailisto taas vauhdittaisi julkisilla hankinnoilla yritysten uudistumista.