Kevään työmarkkinakiemurat pähkinänkuoressa

|
Uutinen

Katso tiiviistä paketista, mistä nyt on sovittu ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Mikä kilpailukykysopimus?

Helmikuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta eli yhteiskuntasopimuksesta. Kaikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Tarkoituksena on parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä ja sen kautta lisätä uusien työpaikkojen määrää. Maan hallitus on puolestaan luvannut tehdä veroratkaisuja, joilla tuetaan palkansaajien ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen pääkohdat:

  • Voimassa olevien työehtosopimusten sopimuskausia jatketaan 12 kuukaudella palkkoja korottamatta.
  • Työaikaa pidennetään palkkaa muuttamatta 24 tunnilla vuodessa.
  • Julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019.
  • Työntekijän työeläkevakuutusmaksu nousee portaittain 1,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä.
  • Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee portaittain 0,85 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 mennessä.
  • Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloittain.

Tutustu kilpailukykysopimukseen >>

Mitä liitot tekevät seuraavaksi?

Seuraavaksi työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtomuutosten soveltamisesta alakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Aikaa neuvotteluille on 31.5.2016 asti.

Soveltamisneuvotteluissa sovitaan etenkin, miten 24 tunnin työajan pidennys käytännössä toteutetaan eri aloilla ja miten paikallista sopimista edistetään sopimusaloittain.

TEKin jäseniä virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa edustavat neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. TEKin jäsenten työehdoista on sovittu noin 30:ssa eri virka- ja työehtosopimuksessa.

Milloin kilpailukykysopimus toteutuu?

Kilpailukykysopimus toteutuu:

  • jos se on riittävän kattava eli mahdollisimman moni virka- ja työehtosopimus on sen mukainen,
  • hallitus vetää pois niin sanotut pakkolait sekä peruu 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset,
  • hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut noin miljardin euron tuloveronkevennykset ja
  • hallitus ei toteuta paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia muutoin kuin kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla, ja muutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa ja mitä siitä on sovittu?

Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla voidaan sopia paikallisilla sopimuksilla työ- ja virkaehtosopimuksista poiketen. Tällä tavalla huomioidaan eri alojen tarpeet. Yleensä paikallisesti on sovittu esimerkiksi työaika- ja palkka-asioista.

Paikallinen sopiminen perustuu nykyään pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksiin. Käytännössä eri alojen tarpeet, käytännöt ja sopimuksista poikkeusmahdollisuudet vaihtelevat. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet, että jatkossa paras tapa edistää paikallista sopimista on kehittää työ- ja virkaehtosopimuksia.
Paikallista sopimista lisätään niiden rajoissa osapuolten tarpeiden ja edellytysten mukaan, ja henkilöstöedustajien asemaa parannetaan.

Jatkossa työehtosopimusten paikallista sopimista koskevat mahdollisuudet ulotetaan työnantajaliittoihin järjestäytymättömiin yrityksiin, joissa sovelletaan työehtosopimusta. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja on merkittävä muutos nykytilaan. Tarvittavat lakimuutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat paikallisen sopimisen edistämisestä sopimusaloillaan 31.5. mennessä.

Monissa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on jo paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen.

Miksi nyt puhutaan Suomen mallista?

Maan hallituksen tavoitteena on, että tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan niin sanotun Suomen mallin mukaisesti. Suomen mallilla tarkoitetaan tapaa, jossa työ- ja virkaehtosopimuksissa jatkossa kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittävät palkankorotusten katon.

Suomen malli ei ole osa kilpailukykysopimusta, vaan liittyy siihen erillisenä prosessina. Maan hallitus halusi työmarkkinajärjestöiltä tarkentavan vastauksen, miten palkankorotuksista sovitaan tulevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa vuodesta 2017 eteenpäin.

Suomen malli ei vielä ole valmis, vaan järjestöt ryhtyvät valmistelemaan sitä, kunhan vastikään sovittu kilpailukykysopimus on ensi kesään mennessä viety maaliin.

Mitä tapahtui pakkolaeille?

Pakkolait tarkoittavat useista eri toimista koostuvaa pakettia. Hallitus rakensi ehdotuksensa viime syksynä, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut olivat kariutuneet. Mukana paketissa oli muun muassa lomarahan leikkauksia, arkipyhien muuttamista työpäiviksi, sairausloman ensimmäisen päivän muuttaminen palkattomaksi sekä ilta- ja pyhälisien leikkauksia.

Hallitus on luvannut vetää lopullisesti pois pakkolait.

Lue myös uutiset:

Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluista kerrotaan TEKin sekä neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKOn viestintäkanavissa.