Luovuuden historiaa ja muutoksen johtamista

”Tulevaisuus on arvaamaton. Tiede, teknologia ja innovaatiot ovat kaikki ihmisten aikaansaannoksia, eikä niitä olisi olemassa ilman ihmisen jatkuvaa ja persoonallista läsnäoloa. Edistystä ei voida tuoda, vaan siihen pitää osallistua”, kirjoittaa TkT Kari Leppälä uudessa kirjassaan Innovaattorin opas.

Teoksen taustalla on laaja luentoaineisto teknologian ja innovaatioiden johtamisesta, mikä näkyy teoksen rakenteessa ja sisällössä. Kohderyhminä ovat sekä opiskelijat että alan käytännön toimijat.

Kirjassa käsitellään laajasti teollisuuden ja tekniikan taustoja sekä historiaa. Mukaan mahtuu kehitysvaiheita ja esimerkkejä maailmalta alkaen sodan johtamisesta Venäjällä vuonna 1812, jatkuen Darwinin ja Schumpeterin opeilla sekä talouden sykleillä ja ulottuen nykyteknologiaan ja sen murroksiin ja elinkaariin.

Suomalaismenestystä esitellään havainnollisesti tervanpoltosta ja Eric Tigerstedtistä alkaen. Esimerkkeinä on tunnettuja ja paljon käytettyjä menestysinnovaatioita kuten Outokummun liekkisulatus, ABB:n Azipod-potkurit, Koneen hissit, Fiskarsin sakset sekä Nokian matkapuhelimet nousuineen ja laskuineen. Nämä ja muut menneen kehityksen tiedot ja kokemukset antavat hyvin ja laajasti taustaa viime vuosikymmenten ja vuosisatojen kehityskulkuihin – suunniteltuihin ja sattumista johtuneisiin.

Kirjan jälkimmäinen osa – seitsemän näkökulmaa innovaatioiden johtamiseen – tähtää strategioiden, kyvykkyyden ja menestystuotteiden kehittämiseen, pääasiassa suuryrityshenkisesti. Käsiteltävinä ovat ajattelutavan, ajoituksen ja yhteistyön kehittäminen ja innovaatioiden eri muodot.

Kirjassa muistutetaan painokkaasti myös siitä, että aina ei synny menestystuotteita, vaikka kovasti niin haluttaisiin. Epäonnistumisten tulisi rohkaista, ei masentaa.

Kirjan sisällössä ollaan hyvin ajan hermolla, kun tuodaan esille sosiaalinen media, avautuvat (avoimet) innovaatiot, ulkoistaminen sekä odottamattomaan valmistautuminen ja yllätysjohtaminen riskeineen.

Kaipaamaan kuitenkin jää Suomessakin nyt niin muotia olevien peliteollisuuden ja muun uuden ICT:n sekä start-up- ja kasvuyritysten esimerkkejä, samoin kuin yliopistojen innovaatio­toiminnan tuloksia ja ongelmia.

Monet onnistuneet vertaukset, kaaviot ja ­tietonurkat sekä hauskat sanat kuten kupliva kilpailu, kuriton parvi ja kotipolttoinen antavat värikkyyttä usein hiukan opettajatyyliseen sisältöön.

Kirja on enemmän innovaattorin ja hänen esimiestensä ja muiden sidosryhmiensä laaja tietopaketti kuin käytännön opas. Konkreettisia innovaatiotoiminnan toimintamalleja tai neuvoja on vähän. Laajan ja monipuolisen sisältönsä myötä teos antaa vaihtoehtoja ajattelutavalle sekä yritysjohdon innovaatio-osaamiseen että alan henkilöiden ja opiskelijoiden omien menestysmahdollisuuksien kehittämiseen.