Maailman paras kirves

Lennonjohtaja Heikki Kärnä päätti eläkepäivillään, ettei kirves – yksi ihmiskunnan vanhimmista työkaluista – ole vielä valmis. Tuotekehitysareenana toimi kotitontti Sipoossa. Vuosien varrella tontin puut saivat kyytiä, ja perinteinen kiilamainen halkaisukirves muutti muotoaan. Syntyi 90 sentin varren päähän kiinnitetty epäkesko rautamöykky, joka halkoo puuta ennennäkemättömän tehokkaasti.

 

 

Heikki-vipukirves on myös kansainvälisen markkinoinnin oppitunti. Yli 5 miljoonaa ihmistä on katsonut YouTubessa keksijää pilkkomassa halkoja keksinnöllään. Kansainvälisen mediahuomion siivittämänä kirveskauppa käy, suolaisesta 200 euron hinta­lapusta huolimatta.Mutta toimiiko se oikeasti? Kysytään mieheltä, jolla kirves pysyy kädessä. Eläkepäiviään viettävän hirsi­kirvesmies Seppo Hagbergin käsistä on syntynyt moni kelokämppä Saariselän ja Levin maisemiin.  

 

– Noin hyvää kirvestä ei ole aiemmin käteen sattunut, Hagberg vahvistaa.

 

Ensi näkemältä kevyen oloinen lahja­kirves epäilytti työkseen hirsi­taloja veistänyttä ammattilaista, vaan eipä epäilytä enää. Puut mökin neljään tulisijaan syntyvät entistä vauhdikkaammin, eikä vihoitteleva olkapää kipeydy kevyttä kirvestä heiluttaessa. Vain lyöntitekniikka vaatii opettelua, sillä vipukirveen pitää antaa pyörähtää kädessä terän iskeytyessä puuhun. 

 

Hagberg on rakentanut myös Kärnän mallin mukaisen lisälaitteen hakkuutukin päähän. Vanha autonrengas pitää pienet pöllit pystyasennossa niitä halottaessa. 

 

– Siinä saa kuin konekiväärillä laskea menemään.