Maanmittaus kasvoi geoinformatiikaksi

"On hienoa opettaa geoinformatiikkaa! Olenkin ylpeä uudesta geoinformatiikan maisteriohjelmastamme, josta ensimmäiset diplomi-insinöörit ovat juuri valmistuneet. Suomessa ei ole toista vastaavaa, ja ohjelma on kansainvälisestikin vertailukelpoinen. 

Perinteinen maanmittausopetus on kiinteistötekniikan osuutta lukuun ottamatta uponnut laajempaan Master’s Programme in Geoinformatics -ohjelmaamme, jossa on neljä paikkatietoihin ja kartoitukseen liittyvää osa-aluetta. Geodesian tuntija selvittää kohteiden sijaintia Maan pinnalla tai sen lähellä. Fotogrammetriaan ja laserkeilaukseen perehtynyt voi esimerkiksi laatia virtuaalisia kaupunkimalleja, kartoittaa alueita tai seurata väylien kuntoa. Geoinformaatioteknologian osaajat voivat toimia vaikkapa paikkatietoinsinööreinä tai -analyytikkoina. Kaukokartoittaja voi taas seurata satelliittikuvien avulla esimerkiksi ympäristön tilaa tai luonnonvaroja. 

Geoinformatiikan maisteriohjelmamme on kansainvälisestikin vertailukelpoinen.

Alan työtilanne on erinomainen. Tunnettuja julkisia työnantajia ovat muun muassa Maanmittauslaitos, kaupungit, Suomen ympäristökeskus ja Väylävirasto. Myös lukuisat yksityiset työnantajat tarvitsevat alan osaajia, paikka­tietoalan yrityksiä on runsaasti.

Oppilaani ovat monipuolisesti lahjakkaita. Kokemukseni opettajana on osoittanut, että opiskelijan huippuosaaminen voi tulla esiin yllättäen ja eri tavoin. Pitkälle vietyjä päätelmiä ei siis kannata tehdä, vaikka pari tenttiä menisikin mönkään. Ajattelen, että kaikkea voi oppia, kun jaksaa tehdä asian eteen töitä – vaaditaan vain vahva motivaatio.

Oma akateeminen urani on työn ja tuurin ansiota. Innostuin maanmittausalasta, kun lukiossa luokkatoverini isä kutsui meidät tutustumaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastoon. 

Tein diplomityöni fotogrammetrian tutkimusryhmässä. Fotogrammetria tarkoittaa yksinkertaistettuna valokuvien avulla tehtävää 3D-mallinnusta. Tutkinnon tehtyäni pääsin tutkimusprojekteihin, joissa fotogrammetrian lisäksi tutkittiin silloin varsin uutta laserkeilausta sekä satelliittien ja muiden mittalaitteiden avulla tehtävää kaukokartoitusta. Väittelin myöhemmin fotogrammetrian ja laserkeilauksen yhdistämisestä. 

Yliopisto-opettajan paikan sain täältä Aalto-yliopistosta vuonna 2008 ja etenin siitä vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi. Viime vuodesta lähtien olen toiminut myös geoinformatiikan maisteriohjelman ohjelmajohtajana. Olen työssäni näköalapaikalla. Lukuisat ja monipuoliset tehtäväni pitävät huolen siitä, etten sammaloidu. Opetustyylini on monen asian summa, mutta sen olen ymmärtänyt, että tekemällä oppii."