Myytinmurtaja

Marko Honkalampi on diplomi-­insinööri, luottamushenkilö ja 20-henkisen tiimin esihenkilö Nokian Oulun toimipisteessä. Honkalammen mielestä asetelmassa ei ole mitään kummallista.

– On vanhanaikainen ajatus, että luottamushenkilö olisi jotenkin yritystä vastaan. Eivätkä luotto ja esimies ole vastakkaisia. Molemmat ajattelevat firman ja työntekijöiden parasta. Jos firmalla menee entistä paremmin, töitä riittää ja voi saada parempaa palkkaa.

Honkalampi kertoo tiimipäällikkönäkin pyrkivänsä huolehtimaan siitä, että työntekijät voivat hyvin. Siksi tiimillä pitää olla oikeat työkalut, paljon järkevää tekemistä sekä työelämän ja vapaa-ajan suhde tasapainossa.

– Viikoittain pitää jarrutella työntekijöitä. Nyt kun saa tehdä ylitöitä, niin jotkut haluaisivat paukuttaa viikonloppuinakin. Juuri jouduin toppuuttelemaan yhtä, joka oli tehnyt töitä kolme viikkoa putkeen. Hän sanoi, että kyllä raha olisi kelvannut, mutta ymmärsi tilanteen.

Luottamushenkilönä rooli on vain hieman toinen. Hän edustaa reilua kolmeasataa nokialaista työnantajan suuntaan esimerkiksi muutosneuvotteluissa ja palkka-asioissa. Tavoitteena on tässäkin roolissa se, että työntekijöillä on asiat kunnossa.

– Luottamushenkilönä ja esihenkilönä pitää kuitenkin pystyä säilyttämään eri roolit. En tietenkään ikinä voi edustaa omaa tiimiäni luottamushenkilönä, vaan sen tekee Nokialla toinen luottamushenkilö. Itse edustan aivan eri osaston työntekijöitä. Johdan tuotteiden testausta tekevää tiimiä, mutta edustan ohjelmistoja tekevää porukkaa.

Irtisanominen on aina vaikeaa

Marko Honkalampi aloitti Nokiassa luottamushenkilönä silloin, kun hän oli vielä työntekijäasemassa. Ylennyksen jälkeen piti miettiä, voiko luottona olo jatkua.

– Tämä on kyllä ylin pykälä, jossa voin olla sekä johtavassa asemassa että edustaa työntekijöitä luottamushenkilönä. Tätä mieltä ovat sekä Nokian HR-osasto että TEK, kun kysyin asiaa.

Hankalia tilanteita ovat ne, jolloin pitää irtisanoa joku muutosneuvottelujen vuoksi. Näin kävi viimeksi keväällä.

– Ylempää tuli tieto, että eräs rooli lakkaa kokonaan Nokiassa ja kyseistä tehtävää hoitanut henkilö pitää irtisanoa, vaikka tämä olisi kuinka hyvä tyyppi tahansa. Nokia hoitaa nämä asiat sillä tavalla hyvin, että osaava kaveri voi työllistyä erillisen kuusi kuukautta kestävän Nokia Bridge -ohjelman avulla johonkin toiseen rooliin. Näin kävi tässäkin tapauksessa ja luottona oli itselle iso helpotus, että hän työllistyi.

Vaikka pelin henki on tullut monelle tutuksi Nokiassa, irtisanominen on aina vaikea asia.

– Irtisanottava harvoin hyväksyy tilannetta, vaikka irti­sanominen liittyisi roolin lakkaamiseen eikä henkilön suoriutumiseen. Moni ajattelee, että päätös on väärä, ja että miksi minä. Periaatteessa työntekijä voi pyytää irtisanomistilanteeseen luoton mukaan, mutta hyvin harva kutsuu tilanteeseen ulkopuolisia.

Nokiassa oli viime vuoden lopulla suuret muutosneuvottelut, kun yhtiö ilmoitti aloittavansa säästöohjelman ja aikovansa vähentää jopa 14 000 työntekijää vuoden 2026 mennessä.

Neuvottelut eivät koskeneet tällä kertaa Honkalammen edustamia työntekijöitä. Aiemmissa muutosneuvotteluissa on ollut onnistumisiakin.

– Luottona olen myös pystynyt vaikuttamaan muutosneuvotteluissa irtisanottavien määrään niin, että sitä on leikattu tai kohtuullistettu. Sellaisia torjuntavoittoja on tullut.

Palkkoihinkin voi vaikuttaa

Paljon mukavampia tilanteita ovat Honkalammelle esimerkiksi ne, kun pääsee päättämään siitä, kuinka rahaa jaetaan. Tällöinkin roolilla on merkitystä.

– Esihenkilönä voin jakaa jonkin verran palkankorotuksia suoriutumisen mukaan, mutta luottona olen pystynyt tasoittamaan palkkakuoppia, kun sovimme paikallisista palkkaratkaisuista. Olemme saaneet neuvoteltua isompia korotusprosentteja alimmille palkkaluokille.

Luottamushenkilönä toimiminen vie Honkalammen työajasta noin 15 prosenttia.

– Meillä on joustava työaika, mutta pyrin hoitamaan esihenkilön ja luoton työt virka-aikana ilman ylitöitä. Nokiassa voisin HR:n mukaan periaatteessa käyttää työajasta 30 prosenttia luottamushenkilön töihin, mutta yritän olla sen verran tehokas, että 15 prosenttia riittää. Olen myös delegoinut töitä sellaisille, jotka haluavat kehittyä työssään.

Honkalammen mukaan tiimiläisten suhtautuminen kaksoisrooliin vaihtelee.

– Osa ihmettelee, että miten tämä on mahdollista, mutta suurin osa ei. En kuitenkaan voi olla esihenkilöroolissa erilainen kuin muutkaan esihenkilöt. Yritän olla humaani esihenkilö ja puolustan tiimiäni henkeen ja vereen yt-aikanakin.

Luottoja tarvitaan lisää

Honkalampi ryhtyi luottamushenkilöksi kymmenen vuotta sitten, kun kollega sanoi, että hae. Käytännössä hän ilmoittautui työpaikan luottamushenkilövaaleihin ehdokkaaksi ja tuli valituksi. Valintaa helpotti, että vastaehdokkaita ei ollut.

Tilanne on monella työpaikalla vieläkin sama eli ehdokkaita on usein saman verran kuin paikkojakin. Tarvetta uusille luottamushenkilöille on koko ajan.

– Ihmiset eivät uskalla lähteä mukaan. Liian moni pelkää sitä, että luottamushenkilöksi ryhtyminen on este uralla etenemiselle. Kyllä pystyy etenemään uralla, olen itse siitä esimerkki.

Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n tavoitteena on yhdessä jäsenliittojen kanssa kaksinkertaistaa henkilöstöedustajien lukumäärä vuoden 2025 loppuun mennessä. Nyt edustajia on reilut puolitoista tuhatta.

– Jos työnantajat haluavat lisätä paikallista sopimista, niin silloinhan tarvitaan lisää sopijoita myös työntekijäpuolelle. Työnantajienkin pitäisi panostaa luottojen määrän lisäämiseen. On vaikea kuvitella, että johtajat itse tästä puhuisivat, mutta viesti voisi tulla esimerkiksi henkilöstöhallintojen kautta.

Honkalampi lähti itse luottamushenkilöksi, koska homma kuulosti jännältä ja kiinnostavalta.

– Tämä on antanut valtavasti. Olen saanut kokemuksia ja elämyksiä, ja jännittävääkin on ollut. Suosittelen luotoksi ryhtymistä kaikille, jotka ovat kiinnostuneet hoitamaan yhteisiä asioita ja puolustamaan isompaa ryhmää tai kokeilemaan jotain uutta. Jos kiinnostusta ei ole, niin ei kannata.