Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE jakaa tänä vuonna noin miljoona euroa teknillisten ja kaupallisten tieteiden tutkijoille. Summa on kasvanut viime vuosien 600 000–700 000 eurosta.
– Tänä vuonna apurahoja riittää yli 50 hakijalle, kertoo säätiön asiamies Tuomas Olkku.
Juuri nyt on avoinna huhtikuun 14. päivään saakka apurahahaku tutkijavierailuihin ulkomaille neljän säätiön yhteisessä Tutkijat maailmalle -ohjelmassa.
Myös tohtoreita yrityksiin työllistävän, usean säätiön rahoittaman Post Docs in Companies -ohjelman keväthaku on auki 15.4. saakka. Keväthaku Fulbright-KAUTE Foundation Award tutkijavierailuihin Yhdysvalloissa on avoinna toukokuun loppuun.
– KAUTE tukee mielellään uutta ja oivaltavaa tutkimusta, joka on usein eri alojen rajapinnoilla. Meillä on riskinottokykyä, Olkku sanoo.
– Säätiön tarkoitus on tuottaa hyötyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan uudistumiselle, ja haluamme tukea tieteellisesti mahdollisimman kovatasoista tutkimusta. Joskus löytyy paketti, jossa nämä yhdistyvät, mutta eivät välttämättä samassa tutkimuksessa.
Matka-apurahoissa KAUTE suosii pidempiaikaisia, yleisessä haussa vähintään kuukauden ja mielellään puolen vuoden tutkijavierailuja, joissa syntyy syvempää yhteistyötä ulkomaisten kollegojen kanssa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Nimi historiaan. KAUTE-säätiölle voi tehdä erikokoisia lahjoituksia.
– Ne ovat verovähennyskelpoisia 50 000 euroon saakka ja voidaan kohdentaa lahjoittajan toivomalla tavalla. Meillä on myös erikoisrahastoja, joita ovat usein perustaneet liike-elämässä menestyneet henkilöt, ja Tekniikan akateemiset TEKilläkin on KAUTE-säätiössä oma erikoisrahastonsa, Tuomas Olkku vinkkaa.
Selkeä hakemus erottuu
Arvioijat lukevat kymmeniä, jopa satoja apurahahakemuksia.
– Ytimekäs ilmaisu ja tietty kansantajuistaminen ovat paikallaan. On tärkeää, että yhden sivun tiivistelmästä saa käsityksen siitä, mistä on kyse, ja onko se säätiön kannalta kiinnostavaa, Olkku kertoo.
Useimmat arvioijat ovat tutkijataustaisia, osa on teollisuudesta. Lukija ei välttämättä ole hakijan spesifin tutkimusalan asiantuntija.
– Kaikki arvioijat arvioivat hakemukset ensin itsenäisesti, ja keskiarvojen perusteella tehdään short-lista. Jotkin hakemukset saavat kaikilta hyvät arviot. Keskirajalle sijoittuneista ja niistä, joissa näkemykset menevät kovasti ristiin, pidetään palaveri.
Myöntöprosentti on ollut kymmenen prosentin luokkaa.
– Hyviä hakemuksia jää aina rannalle, mutta sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Kannattaa yrittää seuraavana vuonna uudestaan ja hakea useammasta paikasta. Uskoisin olevan plussaa, jos on ensin arvioitu rahoituskelpoiseksi ja saanut apurahaa meiltä, ja sitten hakee isompaa apurahaa muualta.
Asiamiehenä Tuomas Olkku näkee koko kirjon, mitä teknillisillä ja kaupallisilla aloilla Suomessa tutkitaan.
– Se antaa tulevaisuudenuskoa. Jos maailmassa onkin isoja haasteita, on myös tosi paljon ihmisiä, jotka kehittävät niihin ratkaisuja. Tsemppiä kaikille tutkijanuran valinneille!
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Näkyvyyttä. – Tutkimustaan kannattaa tuoda esille muitakin kuin akateemisia julkaisukanavia pitkin. KAUTE järjestää apurahan saaneille bloginkirjoittamisen ja tutkimusviestinnän koulutuksia, KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku kertoo.
Luo hyvä hakuprosessi
Kimmo Kartasalo on hakenut apurahoja hyvällä menestyksellä vuodesta 2016, jolloin hän aloitti väitöskirjatyönsä.
Hän väitteli tekniikan tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2021 ja työskentelee nyt post doc -tutkijana Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Hän kehittää patologiassa hyödynnettävää tekoälyjärjestelmää, joka tunnistaa eturauhassyöpää koepaloista.
Seitsemässä vuodessa Kartasalo on lähettänyt lähes sata apurahahakemusta.
– Hakeminen vie paljon aikaa, kannattaa rakentaa hyvä prosessi. Olen koonnut itselleni kuukausittain ajettavan listan, milloin milläkin säätiöllä on hakudeadline.
Ajattele isoa kuvaa
Hakemus kannattaa räätälöidä rahanjakajan mukaan.
– Nopeasti asiaan: mikä projektissa on olennaista ja niin erinomaista. Selitä tiivistelmässä koko ajatus kompaktisti, ettei lukija joudu käymään sivukaupalla läpi teknisiä yksityiskohtia.
Sitten on vuorossa tutkimussuunnitelman esittely. Jos mielessä on vain oma tutkimus, näkökulma on liian kapea.
– Riittävän suurten linjojen strateginen ajattelu on hyvä. Tutkimus ratkaisee tietyn ongelman, keskity siihen: minkä takia se on laajemmassa näkökulmassa relevantti? Miksi tämä lähtökohta on perusteltu? Mitä kansainvälisesti uutta tutkimus tähän toisi?
Tutkimussuunnitelmaa täytyy päivittää, kun työ etenee tai tulee uusia projekteja.
– Tehokkainta on hakea mahdollisimman paljon. Ei saa, ellei hae, ja mitä hakee, sitä saa.
Hakukäytäntöjen yhdenmukaistaminen säästäisi aikaa.
– Olisi mahtavaa, jos säätiökenttä pääsisi yhteisnäkemykseen hakemusstandardista, tai vaikka alakohtaisesti. Jotkut vaativat viiden sivun tutkimussuunnitelman, toiset kymmenen sivun, jotkut enintään kolme kuvaa, jotkut pyytävät kuvat erilliseen liitetiedostoon.
Kansainvälisyys nostaa tasoa
Kartasalolle väitöstyön aikaisen apurahan keskeisin hyöty oli kansainvälistyminen.
– Pääsin konferensseihin, tutustumaan alan tutkijoihin ja tutkimusvierailijaksi Uppsalan yliopistoon ja Karoliiniseen instituuttiin. Eri tutkimusympäristöön pääsy nostaa väitöskirjan toiselle tasolle: saa uusia ideoita, kun samoja ongelmia voi ratkoa tosi monella tavalla.
KAUTE-säätiön 22 000 euron apuraha mahdollisti ensimmäisen post doc -vuoden työskentelyn.
– Tutkijankin täytyy saada leipää pöytään.
Nyt toisena post doc -vuotena henkilökohtaisesta apurahasta on hyötyä muillekin.
– Näin tutkimusryhmän suuremmat apurahat voidaan käyttää nuorempiin väitöskirjatutkijoihin, joiden on alkuvaiheessa vaikea saada omaa rahoitusta, ja saamme uusia tutkijoita.
Ruotsissa tutkimusapurahat on suunnattu seniorivaiheeseen ja isommille tutkimusryhmille.
– Väitöskirjatutkijat otetaan työsuhteeseen koko tutkimuksen ajaksi, jolloin rahoitus ei lopu kesken viisikin vuotta kestävän väitöstyön aikana.
Apurahalähteitä
KAUTE-säätiön apurahat teknillisten ja kaupallisten tieteiden tutkimustyöhön, ulkomaisiin tutkimusvierailuihin, tutkimustiedon levittämiseen sekä yliopisto-opetuksen kehittämiseen.
Apurahoja vähintään puolen vuoden tutkijavierailuihin ulkomaisiin yliopistoihin.
Usean säätiön yhteinen apurahaohjelma Post Docs in Companies edistää nuorten tohtorien työllistymistä yrityksiin.
Stipendiohjelma tohtoriopintoihin ja tutkimusvierailuihin Yhdysvalloissa.
tiedejatutkimus.fi > Avoimet rahoitushaut
Koottua tietoa julkisilta ja yksityisiltä tutkimusrahoittajilta. Etusivupalkista ”Avoimet rahoitushaut” voi poimia oman alan apurahahaut.
Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöt, rahoitushaut sekä ohjeita apurahan hakijoille ja opinnäytetöitä tarjoaville.