Rakennuksen uusi elämä

Tekniikka

11.12.2014

Uutinen

Kirjoittaja(t): Katariina Rönnqvist

Kuuntele

Kun tehdastoiminta loppuu tai sairaala sulkee ovensa, ei vanhaa rakennusta ole pakko purkaa. Kaapelitehdas on hyvä esimerkki uuteen käyttöön kunnostetusta
kiinteistöstä.

Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Kaapelitehdas valmistui vuosina 1939–1954. Valmistuessaan se oli Suomen suurin rakennus. Sen suunnitteli arkkitehti W. G. Palmqvist. Rakennus vastasi kooltaan yli kymmentä kerrostaloa. Ei siis mikään ihme, että kun kaapelinvalmistus tehtaassa loppui ja Nokia Kaapeli päätti muuttaa pois, oli rakennus purku-uhan alla.

Tehtaan tiloihin majoittuneet taiteilijat, yrittäjät ja arkkitehdit perustivat Pro Kaapeli -liikkeen tehdasrakennuksen suojelemiseksi. Liike onnistui ja rakennus suojeltiin 1990-luvun alussa.

Nykyään Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus 53 348 neliön kokonaispinta-alallaan. Sen tiloissa toimii muun muassa kolme museota, ravintola, gallerioita, taidekouluja, teattereita, televisio- ja radiokanavia sekä Työväenopisto. Kaapelitehtaan käyttöaste on sata prosenttia ja vuokralaisia riittää jonoksi asti.

Kaapelitehtaalla järjestetään myös paljon tapahtumia. Rakennuksen tiloissa on nähty esimerkiksi Olut-Expo, Koodauksen MM-kilpailut, Seksimessut ja Äiti Amman vierailu. Viimeisen vuoden aikana Kaapelitehtaalla on pidetty yli 400 tapahtumaa, joissa on käynyt noin 230 000 vierailijaa. Lounasannoksiakin myydään noin 600 päivässä.

– Kaapelitehdas on kuin oma, pieni kaupunkinsa. Täällä on kaikki palvelut, paitsi pankkiautomaatti ja hammaslääkäri. Vuokralaiset tuntevat toisensa, Kaapelitehtaan isännöitsijä Soile Kaukolander kertoo.

Rakennuksesta vastaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Yhtiön omistaa Helsingin kaupunki. Kaukolander toimii omien sanojensa mukaan tyynynä vuokralaisten ja yhtiön välillä. Hän valvoo vuokranmaksuja sekä lakien ja säännösten noudattamista.

Tehtaasta kulttuurikeskus

Kun vanhan teollisuusrakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan, pitää olla suunnitelma.

– Kiinteistön kunto on ratkaisevaa. Pitää laskea, paljonko on investoitava, jotta rakennuksesta saadaan käyttökelpoinen, Kaukolander sanoo.

Vanhoissa teollisuuskiinteistöissä saattaa olla asbestiongelmia tai myrkkyä, jota on valunut maahan ja rakenteisiin.

– Nämä asiat pitää selvittää ja tehdä kuntokartoitus. Rakennuksessa on oltava toimiva ilmanvaihto ja wc-tilat sekä ikkunat, lämmitys, valaistus ja turvallisuus kunnossa, ennen kuin sitä voi alkaa vuokrata.

Kaapelitehtaan tiloja on kunnostettu sitä mukaa, kun niihin on tullut vuokralainen.

– On toki mahdollista, että rakennus korjataan kokonaan ennen ensimmäistäkään vuokralaista, mutta se on yleensä liian kallista.

Kaapelitehtaan ainoa tulopohja on vuokrat. Vuokratuloilla rakennusta ylläpidetään ja korjataan.

– Tarjoamme taiteilijoille edullisen vuokran ja yrityksille hieman korkeamman. Yritysvuokrat tukevat toimintaamme.

Lähitulevaisuudessa Kaapelitehtaan yhteyteen rakennetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoituksen avulla uudisrakennus Tanssin talo. Sen pitäisi valmistua vuonna 2019–20.

Kaukolander haaveilee Kaapelitehtaan piha-alueen avaamisesta katukeittiöille ja pop-up baareille.

Viiniä ja elokuvia

Maaliskuussa Kaukolanderilla tulee kuluneeksi 17 vuotta siitä, kun hän aloitti tehtävässään. Nykyään hän isännöi myös Suvilahtea. Hän kertoo, että Kaapelitehtaalla jokainen päivä on erilainen.

– Kerran eräs vuokralainen soitti ja käski isännöitsijää tulemaan äkkiä. Kun saavuin paikalle, vuokralainen pyysi minua auttamaan punaviinin valinnassa hänen taidenäyttelynsä avajaisiin.

Vastaavia tapauksia on ollut useita.

– Kyllähän työpäivät venyvät, kun tulee tällaisia katkoksia, mutta se on oma valintani. Haluan olla osa vuokralaisten elämää.

Kaapelitehtaalla kuvataan paljon elokuvia. Kerran Kaukolander ihmetteli, kuka oli rikkonut hissin viereisen ikkunan. Syyllinen selvisi, kun Kaapelitehtaan väki kutsuttiin Aki Kaurismäen elokuvan Laitakaupungin valot ensi-iltaan. Elokuvassa yövartija rikkoo ikkunan, mutta tuotantoyhtiö oli unohtanut kertoa asiasta Kaukolanderille.

– Voisin kirjoittaa nimettömänä kirjan rakennuksen tapahtumista. Täällä on tapahtunut niin paljon.

Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1, Helsinki) www.kaapelitehdas.fi

Rakennuksia uudessa käytössä

Suvilahti. Kuva: Thomas Kendall / Wayward Plants

Sörnäisten Suvilahti on vanha energian-tuotantoalue. Siellä toimi sähkövoimalaitos 1909–1974 ja kaasulaitos 1910–1994.
Alueen rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Vuodesta 2008 Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut myös Suvilahden rakennuksia. Nykyisessä toiminnassaan alue on ollut vuodesta 2011. Alueella on kulttuurikeskittymä: toimijoita on sirkuksesta musiikkiin ja arkkitehtuuriin. Alueella järjestetään myös paljon tapahtumia, kuten musiikkifestivaali Flow.

Suvilahti
Sörnäisten rantatie 22 ja Kaasutehtaankatu 1, Helsinki
www.suvilahti.fi

Teurastamo rakennettiin vuonna 1933. Se toimi nimensä mukaisesti Helsingin kaupungin teurastuslaitoksena vuoteen 1992 saakka. Teurastamon suojellut tiilirakennukset suunnitteli arkkitehti Bertel Liljequist.

Nykyään Teurastamon alueella toimii ravintoloita, myymälöitä ja tukkukauppoja sekä Radio Helsinki. Teurastamon piha on kaupunkilaisten avoin tila, josta löytyy esimerkiksi grilli, kaupunkiviljelijöiden istutuksia sekä kesäisin riippumattoja. Piha-alueella järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia.

Teurastamo
Työpajankatu 2, Helsinki
www.teurastamo.com

Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestetään teatteri-, kuvataide- ja musiikkitapahtumia ympäri vuoden. Korjaamon tiloista löytyy myös galleria sekä ravintoloita. Rakennus on ollut kulttuurikäytössä vuodesta 2004.

Raitiovaunuhallina toiminut rakennus on ollut Helsingin kaupungilla museokäytössä vuodesta 1993. Vaunuhalli rakennettiin vuonna 1900. Sen on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin. Nykyään vaunuhallissa toimii Ratikkamuseo.

Kulttuuritehdas Korjaamo
Töölönkatu 51, Helsinki
www.korjaamo.fi

BEST WESTERN PREMIER Hotel Katajanokka avautui matkailijoiden käyttöön vuonna 2007. Hotellissa on 106 huonetta, joissa on hotellin verkkosivujen mukaan rauhallista nukkua paksujen seinien ansiosta. Aina paksut seinät eivät ole tarkoittaneet luksusta.

Hotellin vanhin osa on rakennettu vuonna 1837, punatiiliset siivet 1888. Rakennus oli lääninvankila ja tutkintavankila vuoteen 2002 saakka. Se tunnettiin kotoisasti nimellä Nokka ja Skatta. Osa rakennuksesta on Museoviraston suojelema.

Hotelli Katajanokka
Merikasarminkatu 1, Helsinki
www.bwkatajanokka.fi

Holiday Club Saimaa ei ole tontillaan ensimmäinen kylpylä. Jo vuonna 1894 alueella avattiin hotelli- ja kylpyläkeskus. Vuonna 1912 se muutettiin sanatorioksi eli parantolaksi, jonka toiminta jatkui vuoden 1923 tulipaloon. Voikin sanoa, että alueella tänä päivänä toimiva kylpylähotelli ei ole muutos, vaan paluu juurille.

Kylpylätoiminnan väliin jää kuitenkin yli 70 vuoden jakso, jolloin Rauhassa toimi sairaala. Vuodesta 1926 vuoteen 2000 sairaala palveli psykiatrisena sairaalana sekä välillä myös sotilas- ja synnytyssairaalana.

Myös Tampereella Holiday Clubin kylpylä sijaitsee uusiokäytössä olevassa rakennuksessa, yli sata vuotta vanhassa Lapinniemen puuvillakehräämössä.

Holiday Club Saimaa

Rauhanrinne 1, Rauha
www.holidayclubresorts.com/fi/kohteet/saimaa

Finlaysonin puuvillatehdas oli Suomen ensimmäinen suurteollisuuslaitos. Sen perusti James Finlayson. Kehräämö alkoi tuottaa puuvillalankaa vuonna 1828. Tultaessa 1800-luvun lopulle tekstiiliteollisuus oli Tampereen tärkein elinkeino ja Finlaysonin tehdas yksi kaupungin kolmesta suurimmasta tehtaasta.

Nykyään Finlaysonin alue on koti suunnittelutoimistoille, media-alan yrityksille, startupeille, elokuvateatterille, kahviloille ja ravintoloille. Panimoravintola Plevna ja sen yhteydessä toimiva Koskipanimo sijaitsevat Finlaysonin vanhassa kutomo-salissa.

Finlaysonin alue
Finlaysoninkatu, Tampere
www.finlaysoninalue.fi

Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva Verkatehdas työllisti tuhansia ihmisiä vuosina 1895–1963. Vuonna 1978 rakennus siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Vanhan tehtaan tiloissa toimii nykyään kulttuuri- ja kongressikeskus.

Verkatehdas

Paasikiventie 2, Hämeenlinna

www.verkatehdas.fi