Rajua on ajan riento, ja vaikeasti ennakoitavaa. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn rauhoitteli Suomen hallitusta vuoden 2021 syyskuun budjettiriihessä ja kertoi, että ”korkojen nousu ei ole nurkan takana eikä ehkä aivan vielä häämötä horisontissakaan”. Euroalueen inflaatio pyöri kolmen prosentin tuntumassa ja euromaiden viitekorko euribor puoli prosenttia miinuksella.
Reilua vuotta myöhemmin viesti oli aivan toinen. Rehn totesi eduskunnan talousvaliokunnalle viime marraskuussa, että ”Euroopan talouden näkymä on tällä hetkellä varsin synkkä” ja euroalueen inflaatio liki 11 prosenttia. Euribor hätyytteli tuolloin jo kolmen prosentin rajaa.
Mitäpä väliä tällä kaikella on tavalliselle tekkiläiselle. No vaikkapa se, että edellä kuvatun yleisen talouskehityksen vuoksi jäsenten ostovoima heikkeni. Vaikka palkat nousivat, niin vielä enemmän nousivat hinnat. Eurolla sai entistä vähemmän lähes kaikkea.
Esimerkiksi diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 3,7 prosenttia edellisvuoden lokakuuhun verrattuna, mutta Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia.
Mitä tästä pitäisi ajatella, TEKin työmarkkinajohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki?
– Reaaliansiot ovat laskeneet reilusti ja jos kehitys jatkuu, niin kyllä se vähentää kotimaista kuluttamista. Tästä taas seuraa se, että ennustetusta taantumasta tulee syvempi ja pidempi kuin jos suomalaista ostovoimaa pidetään yllä.
Hankamäki muistuttaa myös, että mennyttä on melko mahdotonta kuroa kiinni, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa.
– Vääryys on tapahtunut, mutta peräänkuulutan yrityksiltä nyt vastuullisuutta. Teollisuusyritysten taloustilanne on hyvä ja tilauskannat vahvat. Ostovoiman säilyttäviin palkankorotuksiin on varaa.
Diplomi-insinöörin mediaanipalkka 5 420 euroa
Lokakuussa 2022 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 420 euroa ja keskiarvopalkka 5 868 euroa kuukaudessa. Vuoden 2022 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 836 ja 3 875 euroa.
Myös muissa tutkintoryhmissä palkkakehitys oli plussan puolella.
Eniten nousi tieteellisen jatkotutkinnon eli tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka, 5,9 prosenttia.
Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.
Yleiskorotus tavallisin syy palkankorotukselle
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 81 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 11 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli suurempi kuin edellisvuonna, jolloin kolme neljästä vastaajasta arvioi palkkansa nousseen.
Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 66 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 30 prosenttia tällaisista vastaajista. 13 prosenttia palkankorotuksen saaneista kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja samoin 13 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.
Työpaikkaa vaihtaneille suurimmat korotukset
Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka oli noussut vuodessa keskimäärin 300 euroa (mediaanikorotus). Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 500 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 785 euron korotuksen kuukausipalkkaan. Työpaikan vaihtajille oli maksettu keskimäärin suurempia korotuksia kuin edellisvuonna.
Vuonna 2022 monilla aloilla maksettiin noin kahden prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää. Palkankorotuksista on kuitenkin saatettu sopia paikallisesti toisin.
Tulospalkkausta eniten teollisuudessa
Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Selvästi eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa 78 prosenttia vastaajista oli tulospalkkauksen piirissä.
Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli 70 prosenttia, keskijohdossa 72 prosenttia ja asiantuntijatehtävissä hieman yli puolet.
Tulospalkkauksen piirissä olleista 80 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuoden 2021 työmarkkinatutkimuksessa.
Tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli noussut hieman, 8 prosenttiin vuosiansioista (mediaani). Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli 10 prosenttia.
Myös toimiasema vaikuttaa tulospalkkion suuruuteen. Johdossa tulospalkkion mediaani oli 12 prosenttia, keskijohdossa 9 prosenttia ja asiantuntijoilla 8 prosenttia.
Näin tutkimus syntyi
Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa 2022, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin noin 9 100, ja vastausprosentti oli noin 20. Vastaajien määrä ja vastausprosentti olivat samat kuin edellisvuonna.
Vastaajista miehiä oli 74 ja naisia 26 prosenttia. Mediaani-ikä oli 42 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 78 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 91 prosenttia oli kokopäivätyössä. Työttömänä tai lomautettuna oli 2,2 prosenttia vastaajista, ja päätoimisten yrittäjien osuus oli 1,4 prosenttia.
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 96 prosentilla työsuhde oli vakituinen.
Suuri kiitos jälleen kerran kaikille tutkimukseen vastanneille!
- Lisää palkkatilastoja löytyy TEKin verkkosivuilta www.tek.fi/palkat.
Mitä muuta TEK tutkii?
Me TEKissä tutkimme jatkuvasti tekniikan alan työelämää, esimerkiksi palkkoja, yhdenvertaisuutta ja työssä tai opinnoissa jaksamista. Olemme tutkineet ja tuottaneet tietoa monista teemoista useiden vuosien ajan – voit tutustua ja vertailla tuloksia esimerkiksi aikasarjavisualisaatioiden avulla. Lue lisää tutkimuksistamme: www.tek.fi/tutkimus