"Se jokin" löytyi kasvuyrityksestä

Halusin kokea, miltä tuntuu työskennellä yrityksessä, jonka menestykseen voin itse vaikuttaa, sanoo Raimo Nikkilä.

Lähes neljännesvuosisadan mittaisen uran IBM:n ja Dassault Systemes’n palveluksessa tehnyt Nikkilä on vuoden verran toiminut lappeenrantalaisen Mevea Oy:n myynnin ja markkinoinnin johtajana. Hän ryhtyi myös yrityksen osakkaaksi.

Nikkilä epäilee, että yrittäjyyden siemen on itänyt nuoruusvuosista asti. Hän on kymenlaaksolaisen kuljetusyrittäjän poika, ja tottui jo lapsena ottamaan tilauksia vastaan.

– Olen myös ensimmäistä kertaa työssä, joka suoranaisesti sivuaa opintojani, Nikkilä sanoo.

Hän valmistui vuonna 1989 Teknillisestä korkeakoulusta konetekniikan diplomi-insinööriksi lujuusoppi pääaineenaan. Diplomityön hän teki IBM:lle ja siirtyi valmistuttuaan IBM:n palvelukseen; ensin tekniseksi asiantuntijaksi ja sitten myyntitehtäviin. Viimeksi hän vastasi PLM (Product Lifecycle Management) -ohjelmistojen Pohjois-Euroopan myynnistä.
 

Myynnin korkeakoulu

Nikkilä kutsuu 90-luvun alun työvuosiaan myynnin korkeakouluksi. Kaikki IBM:n uudet myynti-ihmiset saivat perusteellisen koulutuksen yhtiön Lidingön koulutuskeskuksessa Ruotsissa.

Puolen­toista vuoden kaupalliset opinnot suoritettiin viikon mittaisina ”sisäoppilaitosjaksoina” työn ohella.

– Harvalla insinöörillä oli myynnistä tai markkinoinnista hajuakaan, sillä kaupalliset aineet eivät tuohon aikaan kuuluneet insinööriopintoihin, Nikkilä sanoo.

Vaikka yrityksen työkielenä oli englanti, kaikki uudet työntekijät hallitsivat koulutuksen jälkeen myös ruotsin.

Nikkilän ura IBM:llä venyi 20 vuoden mittaiseksi. Puolet ajasta hän asui tai työskenteli ulkomailla. Kotikaupunkeina olivat vuoroin Tukholma, Pariisi ja Helsinki.

– Uralla etenemistä helpotti, jos löysi yrityksen sisältä ”sponsorin” – esimiehen tai jonkun muun  tukijan, joka näki nuoressa työntekijässä potentiaalia, Nikkilä kertoo.

Häntä tuuppasi aluksi eteenpäin englantilainen esimies. Vuonna 1999 hän yllättäen kysyi Nikkilältä, haluaisiko tämä muuttaa Pariisiin. Ja Nikkilähän halusi. Hänen vastuualueikseen määriteltiin

CAD-ohjelmistojen myynti Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.

Saksalaiset yritykset levittäytyivät tuohon aikaan voimalla uusiin Itä-Euroopan maihin.

– Kilpailu oli kovaa. Asiakkaiden saaminen pienistä maista on aina haasteellista, Nikkilä sanoo.

IBM:n tuotepalettiin kuului ratkaisuja eri toimialoille, joista autoteollisuus oli kuitenkin tärkein.

Kulttuurishokki kääntyi voitoksi

Nikkilän työkielenä niin Tšekissä, Unkarissa kuin Egyptissäkin oli englanti. Englantia puhuttiin myös Pariisin toimistossa, La Défensen bisnesalueella sijaitsevassa pilvenpiirtäjässä. Kaupungilla Nikkilän oli pärjättävä ranskan kielellä.

Kymmenen vuotta eri puolilla maailmaa sukkuloineelle liikemiehelle Ranska oli aluksi kulttuurishokki.

– Ranskalaisten maailmankartassa on Suomen kohdalla musta aukko.

Nikkilä asui ”paraatipaikalla” Tuileries’n puiston ja Louvren tuntumassa. Kotikorttelin leipäkaupan madame herkesi tuttavalliseksi vasta, kun suomalainen asiakas oppi tilaamaan patonkinsa fraasien kera ranskaksi.

– Kun olin tarpeeksi ”ranskalaistunut” minut ohjattiin vakioravintolassani ikkunapaikalle. Siihen asti sain istua keittiön oven suussa, Nikkilä kertoo. Jälkeenpäin se hymyilyttää.   

Alkuhankaluuksista huolimatta Ranskan-vuodet olivat hänestä hienoa aikaa.

– Kun on avoin, pääsee sisään mihin tahansa kulttuuriin, mikä taas helpottaa bisneksen tekemistä. Ranskalaisten kanssa on varauduttava puhumaan jopa päivän politiikkaa, itäeurooppalaisten kanssa riittää juttua formuloista ja jääkiekosta, Nikkilä kertoo.

Pariisin jälkeen hän työskenteli IBM:n Pohjoismaiden pääkonttorissa Tukholmassa. Ensin hänen työtehtävänsä olivat Pohjoismaissa, sitten tuli siirto Helsinkiin ja vastuualueeksi yhdellä tuotealueella koko maailma.

Vuonna 2010 ranskalainen Dassault Systemes kutsui Nikkilän ensin Pohjoismaiden, sitten Suomen maajohtajaksi.

”Voinko tulla teille töihin?”

Lappeenrantalaiseen Meveaan Nikkilä tutustui reilu vuosi sitten ryhtyessään houkuttelemaan yritystä Dassault Systemes’n jälleenmyyjäksi.

Muutamien tapaamisten jälkeen Nikkilä innostui simulaattorien kaupallisista mahdollisuuksista – ja tarjoutui auttamaan Meveaa maailman valloituksessa.

– Kun keskustelut kumppanuuden suhteen eivät edenneet, mutta ajatukset molemmin puolin pöytää pelasivat hyvin yhteen, rohkenin lopulta kysyä voisinko tulla Mevean osakkaaksi ja töihin.

Toimitusjohtaja Tero Eskola hämmästyi. Aivan ensimmäiseksi hän sanoi, että ei me voida maksaa sulle kuusinumeroista palkkaa, Nikkilä kertoo.

Palkka oli Nikkilän toiveista pienin. Hän halusi vielä kokea jotain uutta.

Kasvuohjelman vetäjäksi

– Mevealla on osaamista, joka isojen softa­talojen paletista puuttuu. Simulaattoreissa teknologia ja ohjelmointi yhdistyvät nerokkaasti, Nikkilä sanoo.

Hän puolestaan pystyy aikaisemman työkokemuksensa perusteella profiloimaan simulaattorille uusia käyttökohteita.

Meveassa Raimo Nikkilä kirjaimellisesti sukelsi omiensa joukkoon. Puolet Mevean henkilökunnasta on tekniikan tohtoreita, puolet diplomi-insinöörejä – ja useimpien erikoisalaa on konetekniikka.

Suurten muutosten vuosi 2013

Mevea on jo pari vuotta sitten käynnistänyt kasvuohjelman, jolla se tähtää kansainvälisille markkinoille ja isoihin konevalmistajiin.

Viime vuosi oli Meveassa suurten muutosten vuosi. Sijoitusyhtiöt Indekon ja Aloitus­rahasto Vera lähtivät rahoittamaan toimintaa. Muun muassa Valtrassa ja Normetissa toiminut Jari Osmala nimitettiin hallituksen puheen­johtajaksi ja yritykseen palkattiin kuusi uutta työntekijää.

– Vahva panostus jo tehdyn kehitystyön kaupallistamiseen tulee näkymään nopeasti yrityksen liikevaihdossa, myynnistä ja markkinoinnista vastaava Nikkilä sanoo.

Vaikka simulaattorien toiminta perustuu tarkoin laskettuihin malleihin, vaatii työ teknisen osaamisen lisäksi vilkasta mielikuvitusta. Simulaattorin ajohytissä vakavammastakin kaverista kuoriutuu usein leikkisä pikkupoika.

– Jokainen harvesterisimulaattorin ohjaimiin kipuava mies haluaa lopulta kaataa puita ja karsia ne, Nikkilä sanoo.

Nikkilä on yhtä ihastunut simulaattoreihin kuin asiakkaatkin.

– Työstä saa valtavasti energiaa, kun se on samalla hauskaa ja haastavaa. Koen päivittäin uusia jee-elämyksiä.