Sixten Korkman: Hallituksen kilpailukykypaketti on surkea
Korkmanin mielestä riippumaton asiantuntijaneuvosto voisi arvioida kansantaloudellisesti sopivien palkankorotusten tasoa.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Sixten Korkman toivoo, että työmarkkinaosapuolet palaavat neuvottelupöytään hakemaan vaihtoehtoa hallituksen pakkolaeille.
– Hallituksen kilpailukykypaketti on suorastaan surkea, Korkman arvioi Teollisuuden palkansaajien talouspoliittisessa seminaarissa 15. joulukuuta.
Korkmanin mukaan lyhyellä aikavälillä pakkolait supistaisivat kotimaista kysyntää ja syventäisivät taantumaa.
– Täytyy toivoa, että järjestöissä haetaan vielä sopua esimerkiksi SAK:n ehdotuksen pohjalta. Etenkin pitkäkestoinen palkkamaltti ja koordinaatiomalli vastasivat vaatimuksiin, jotka minun mielestäni pitää asettaa tällaiselle paketille.
Korkmanin mielestä talouden ongelmat eivät johdu kotimaisen talouspolitiikan virheistä tai työmarkkinoiden toiminnasta, vaan monista Suomen talouden ympäristössä tapahtuneista muutoksista.
– Suomesta on tullut vastakkainasettelujen valtakunta. Voi olla, että kukaan ei ole syyllinen taloutemme ongelmiin. Ongelmat ovat kuitenkin sen verran suuria, että talouden suorituskykyä pitäisi kaikin voimin parantaa.
– Ongelmia ei ratkaista pelkästään elvyttämällä. Elvytyksen pulmana on, että Suomella on merkittävä kestävyysvaje, ja sille pitää tehdä jotain. Elvytyksellä voi olla roolinsa, mutta se on alisteinen sille, että löydetään uskottava talouspoliittinen paketti viemään Suomea kohti kasvua.
Riippumaton elin arvioimaan korotusten tasoa
Korkman haluaisi luoda palkkanormin, jonka avulla voidaan arvioida, mikä on järkevä korotustaso taloudessa. Tason määrittelyssä hän korostaisi vientisektorin merkitystä.
Lisäksi hän perustaisi riippumattoman elimen, joka esittäisi arvioita ja suosituksia korotusten tasosta. Tämä vähentäisi riskiä kansantalouden kannalta ylisuurista palkankorotuksista.
– Koordinaatio pitäisi yhdistää hajautetumpaan palkanmuodostukseen työpaikkatasolla. Ruotsissa henkilökohtaisten palkankorotusten myötä matalapalkka-alojen suhteellista asemaa on pystytty parantamaan ilman koko työmarkkinoita sotkevia työtaisteluita.
– Vastapainoksi voidaan miettiä, pitäisikö työntekijöillä olla edustusta yrityksen hallinnossa, tai pitäisikö irtisanomissuojan olla vahvempi.
| Teollisuusjärjestöt: Anteliaat osingot syövät eväät yritysten kasvulta |
|---|
Teollisuuden palkansaajat TP vaatii kohdennettuja toimia yritysten voittojen ohjautumiseksi entistä enemmän investointeihin. Teollisuusjärjestöjen mielestä nykyisiä yritystukimuotoja ja verojärjestelmää on muokattava tavalla, joka johtaa pitkäjänteiseen toimintaan pikavoittojen sijaan. – Monet nykytalouden mekanismit luovat yrityksillä painetta lyhytjänteisyyteen. Valtion on toimittava omalta osaltaan tasapainottavana voimana, TP:n puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo. TP:n mielestä investointiongelma näkyy erityisesti tuotekehityksessä, jonka rapautuminen on suurimpia syitä Suomen viennin ongelmiin. – Miksi valtio pyrkii olemaan neutraali sen suhteen, mihin yritys rahansa käyttää? Eihän se ole sitä lukuisilla muillakaan osa-alueilla. Eikö esimerkiksi verotusta voitaisi muokata suosimaan selkeästi t&k-panostuksia tai yritystoiminnan laajentamiseen tähtäävää toimintaa? varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. Verohelpotukset valuneet osinkoihinTP:n mukaan Suomen hallitukset ovat kerta toisensa jälkeen tehneet tai tukeneet helpotuksia yrityksille investointien syntymiseksi. Työnantajien verotaakkaa ja erilaisia velvoitteita on vähennetty miljardeilla. Nämä toimet ovat kuitenkin valuneet valtaosin hukkaan. Yritykset ovat juoksuttaneet lisääntyneet varat nopeasti läpi omistajille maksettuina osinkoina. Helsingin pörssissä keskimääräinen osinkosuhde on noin 60 prosenttia, mikä on toistakymmentä prosenttia enemmän kuin vastaavasti Yhdysvalloissa. |