Slush aikuistui
Vuonna 2016 startup-tapahtuman kävijät ovat vanhempia kuin koskaan, isot teknologiayritykset ovat väkevästi läsnä, eikä kokopuku enää ole etikettivirhe.
Bayer (perustettu 1863). General Electric (perustettu 1892). Finnair (perustettu 1923). ABB (yrityksen Suomen yksikön edeltäjä Strömberg perustettu 1889).
Siinä muutama startup-tapahtuma Slushin näytteilleasettaja vuonna 2016. Nokian, Googlen ja Samsungin kaltaiset yritykset ovat saaneet rinnalleen 1800-luvulla perustettua teollisuusjättejä, jotka panostavat täysillä digitalisaatioon.
Moni perinteisen yrityksen tuotteet ovat todellista hightechiä. ABB:n ständillä kävijöistä napsii selfieitä sympaattisen näköinen YuMi-teollisuusrobotti. Pienten osien kokoonpanoon kehitetyn kaksikätisen robotin kehutaan kykenevän aitoon yhteistyöhön elävien työntekijöiden kanssa. Pitkä jonon on kerännyt myös lisätyn todellisuuden sovellus, joka neuvoo tuuliturbiinin sähköosien huollossa. Moni haluaa saada virtuaalilasit päähänsä ja eläytyä tuuliturbiinin huoltomiehen rooliin.
– Tämä on jo ABB:n omalla väellä pilottikäytössä, kertoo projektipäällikkö Kalle Suomela ABB:n palvelukehityksestä.
Startup-pöhinä kiinnostaa isojakin
Slush näyttää aikuistuneen. Sen on huomannut myös Aalto-yliopiston professori Kalevi Ekman, joka tapaa tuttujaan ABB:n osastolla.
Hänen mielestään on pelkästään positiivista, että satavuotiaat teollisuusjätit ovat löytäneet teknologiatapahtuman.
– Se vain todistaa, ettei startup-pöhinällä ole enää uskottavuusongelmaa, Ekman pohtii.
Vuoden 2016 Slush muistuttaa entistä enemmän perinteisiä messuja. e-Estonia ja Korea markkinoivat itseään sulassa sovussa keskellä Helsinkiä.
– Markkinatalous toimii. Tänne tullaan, jos se tuntuu järkevältä, Ekman sanoo.
Ekman johtaa Aalto-yliopiston Design Factorya, jonka opintojaksoilta moni opiskelija on päätynyt startup-yrittäjäksi. Vuoden 2016 Slushin mittakaava on hämmästyttävä, lähes 20 000 kävijää, 2300 startup-yritystä ja 1100 sijoittajaa. Hulina näkyy myös Espoossa. Ekman kertoo, että Otaniemen Design Factoryssa on ollut pitkin Slush-viikkoa vieraita ympäri maailmaa.
Digiosaajia haussa
Monia perinteisiä yrityksiä vetää paikalle rekrytointitarve. 20 000 kävijän joukossa parveilee roppakaupalla osaavaa työvoimaa. Finnair hakee ständillään töihin 70 digikehittäjää.
– Viime keväänä Finnairin strategiaan tuli vahva digitalisaatiopainotus, kertoo yhtiön Head of People Development Outi Sivonen.
Kännykkäaplikaatiot, sähköinen check-in, lentokoneiden viihdejärjestelmät ja langattomat verkot ovat asiakkaille näkyviä muutoksia, mutta digitalisaatio vaikuttaa koko yhtiön toimintaan aina koneiden huollosta lähtien, kertoo Sivonen.
Kun sähköisten palvelujen suosio kasvaa, niistä tulee yritysten ydinbisnestä, eikä osaamista haluta enää ulkoistaa. Näin on käynyt Finnairillakin. Vuoden 2017 kuluessa palkattavat 70 ohjelmistokehittäjää, projektipäällikköä, palvelusuunnittelijaa ja muuta digiosaajaa tulevat töihin Finnairin uuteen digitiimiin.
– Haluamme osaamista suoraan itsellemme, Sivonen kertoo.
Huppari vaihtui pikkutakkiin
Ja jos peruskävijän prototyyppi neljä vuotta sitten oli hoikka hupparimies, on kuva kävijäkaartista tänään laveampi. Messukeskuksen käytävillä tulee vastaan kuulosuojaimiin puettu vauva rintarepussa, eivätkä Executive- tai Investor-passin omistajat enää häpeile sonnustautua kokopukuun. Solmion useimmat sentään ovat jättäneet kotiin.
