Sovittelija Minna Helle on uudistaja

Uusi valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää.

– Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo.

Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen.

– Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin.

Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia.

Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ottaa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään.

– Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä.

Järjestelmä kaipaa uudistuksia

Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää.

– Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä.

Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat.

– Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta?

– Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii.

Sovittelukin voi uudistua

Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla.

– Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo.

Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu "aika väljästi ja joustavasti".

– Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee.

Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät.

Lakkojen määrä on makuasia

Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista.

– Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä.

Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen.

Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan.

– Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen.

Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus.

– Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä.

Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän.

– Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita.