Strategisella ohjauksella vaikuttavaa tutkimusta
Tuore tutkimus kertoo, että suomalaisten yliopistojen tutkimustoimintaa ohjataan useilla rahoitusjärjestelmillä. Vaikuttavuustavoitteet ovat osin ristiriitaisia.
TEK, Teknologiateollisuus ja neljä tekniikan yliopistoa teettivät yhdessä kansainvälisen case-tutkimuksen eri maiden tavoista arvioida tutkimustoiminnan vaikuttavuutta yliopistojen ohjauksen ja rahoituksen perustana. Tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa Suomen yliopistojen ohjauksen kehittämiseen. Vertailumaiksi valittiin Alankomaat, Australia, Singapore, Sveitsi, Tanska, Tsekki ja Yhdysvallat.
Havaintojen perusteella luokiteltiin rahoitusmallit kolmeen kategoriaan: (1) Australiassa ja Tsekissä sovelletaan indikaattoriohjausta, (2) Tanskassa ja Alankomaissa nojataan yliopistokohtaisiin sopimuksiin, (3) Yhdysvalloissa ja Sveitsissä rahoitusta kohdennetaan kannustinmallilla.
Raportissa huomautetaan, että eri maiden rahoitusmalleja vertailtaessa tulee ottaa huomioon myös muut ohjaustekijät, yliopistojen toimintaympäristö sekä maa- tai aluekohtaiset erityispiirteet. Suomen nykyinen malli on lähimpänä yliopistokohtaista sopimusmallia.
Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tavoitteena vaikuttavuus ja laatu
Tutkimuksen ohjausryhmän johtopäätös on, että yliopistojen ohjaus- ja rahoitusmallia on kehitettävä strategisemmaksi. Ohjauksen on oltava enemmän tulevaisuusorientoitunutta kuin peräpeiliin katsovaa indikaattoriohjausta. Ohjausryhmä ehdottaa esimerkiksi strategisen rahoituksen osuuden nostamista 20 prosenttiin yliopistojen rahoitusmallissa.
Ohjausryhmän mielestä yliopistojen tutkimuksen pitää vastata Suomen strategisia tarpeita, tukea kansallista kilpailukykyä ja keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Yliopistojen erikoistumiselle on luotava vahvemmat kannusteet.
Raportissa ennakoidaan, että yliopistojen keskinäisen verkosto-ohjauksen ja erilaisten yhteenliittymien merkitys kasvaa. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän on vahvistettava tutkimusyhteisön kehittämistä ja otettava huomioon vaikutukset ympäröivään ekosysteemiin. Hyvän ohjaus- ja rahoitusmallin lähtökohta on, että tutkimustoiminnan vaikuttavuus syntyy ihmisen toiminnan seurauksena.
Ohjausryhmän havaintoja ja suosituksia |
Nykytila: Yliopistojen tutkimustoimintaa ohjaavat useat rahoitusjärjestelmät ja osin ristiriitaiset vaikuttavuustavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettirahoitus yliopistoille kohdennetaan tulossopimusjärjestelmän kautta. Käytännössä ohjaus on kuitenkin monen elementin summa. Rahoittajia ovat myös Suomen Akatemia ja Tekes. Yliopistot saavat lisäksi kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja suoraa yritysrahoitusta. Ohjausta tulee useista lähteistä, joilla on erilaisia strategisia tavoitteita. Suositus: Tutkimuksen kokonaisohjausta on terävöitettävä. Vaikuttavuuden kansalliset strategiset päätavoitteet on selkiytettävä. Silti on kunnioitettava yliopistouudistuksen tavoitteita vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja edistää yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Nykytila: Yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla strategisten tarpeiden huomioon ottamista, kansallista kilpailukykyä ja keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Suositus: Yliopistojen ohjausta strategiaperustaisella rahoituksella on lisättävä. On tehtävä painopistevalintoja, joilla vahvistetaan kansallista kilpailukykyä. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän on myös kannustettava nykyistä vahvemmin erikoistumiseen ja kumppanuuksiin. Profiloitumisen vahvistamiseksi kullekin yliopistolle tulee määritellä omat tulosindikaattorit. Yksityiskohtaisempina ehdotuksina ohjausryhmä esittää muun muassa, että yliopistojen strategiaperusteisen rahoituksen osuutta on nostettava nykyisestä 10:stä 20 prosenttiin ja mittarit on tehtävä läpinäkyviksi. Edelleen ehdotetaan, että yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tueksi on tehtävä säännöllisesti kansainvälisiä, alakohtaisia arviointeja yliopistojen tutkimuksesta, opetuksesta ja niiden vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta mitattaessa halutaan otettavaksi huomioon ekosysteemivaikutukset. Esimerkkejä vaikuttavuusindikaattoreista ovat opiskelijoiden ja alunien perustamien startup-yritysten määrä, ulkopuolisten sijoitusten määrä startup-yrityksiin, syntyneiden työpaikkojen määrä, yritysten kanssa tehtyjen yhteisjulkaisujen ja yhteispatenttien määrä sekä lisensointituotot. Ohjausryhmä ehdottaa myös selvitettäväksi, miten rahoitus- ja ohjausjärjestelmää on kehitettävä, jotta se ohjaa yliopistoja tukemaan nykyistä paremmin työelämän muuttuvia osaamistarpeita samoin kuin työn ja opiskelun vuorottelua. Nykytila: Yliopistojen ohjausjärjestelmässä ja johtamisessa tutkimusyhteisön ja ekosysteemin merkitys tutkimustoiminnan vaikuttavuuteen on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka tutkimustoiminnan vaikuttavuus syntyy ihmisten toiminnan seurauksena. Ainoa yhteisöä kuvaava mittari rahoitusmallissa on opiskelijapalaute. Suositus: Yliopistojen kansallisessa ohjausjärjestelmässä ja sisäisessä johtamisjärjestelmässä on vahvistettava tutkimusyhteisön kehittämistä. Yliopiston vaikutukset ympäröivään ekosysteemiin kansallisesti ja kaupunkiseudulla on otettava huomioon nykyistä laajemmin. Esimerkkejä tutkimusyhteisöä kuvaavista mittareista ovat henkilökunnan palaute, uramahdollisuudet ja asenteet yrittäjyyteen. Tutkimuksen vaikutuksia ekosystemiin voitaisiin mitata esimerkiksi yritysten kanssa tehtävän tutkimustoiminnan volyymilla, yritysten kanssa tehtyjen yhteisjulkaisujen määrällä, yritysyhteistyötä tekevien opiskelijoiden määrällä, sidosryhmäpalautteella sekä opiskelijoiden ja alumnien perustamien yritysten määrällä. |
Selvityksen yliopistojen tutkimustoiminnan ohjauksesta ja vaikuttavuudesta toteutti Ramboll Oy huhti-lokakuussa 2014 TEKin, Teknologiateollisuuden, Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston toimeksiannosta. Tilaajayhteisöjen edustajista koostuva ohjausryhmä laati tutkimuksen tuloksia hyödyntäen suositukset ohjaus- ja rahoitusmallin kehittämiseksi. Näitä suosituksia ja yliopistojen strategista kehittämistä käsiteltiin tekniikan koulutuksen yhteistyö-seminaarissa 2.-3.12. Vanajanlinnassa. Lue Vanajanlinnan seminaarin annista lehti.tek.fi > hae: luodaan tulevaisuutta Tutustu raporttiin: www.tek.fi/tyf2014 |
Tuoreen tutkimusraportin mukaan tummansinisellä merkittyihin osa-alueisiin on tarvetta kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yliopistojen tutkimustoiminnan ohjauksessa ja vaikuttavuudessa.