Teekkariwapun vaiheet

Vapun jälkeisinä päivinä on hauska muistella iloista juhlaa ja pohtia, miten nykyvappu on omanlaisekseen muodostunut. Vappua vietettiin pienimuotoisesti jo Turun akatemian aikoina 1600–1800-luvuilla, ennen yliopiston muuttoa Helsinkiin. Vapunpäivän juhlinnan juuret löytyvät jo 1800-luvulta, mutta siihen johdattavat perinteet ovat vaihdelleet suurestikin vuosikymmenten aikana.

Teekkareille ja varsinkin fukseille vappu on monella tavalla erityisempi kuin lakkiaisissa lakitetuille ylioppilaille. Vappuun päättyy teekkariuden opettelussa mennyt fuksiaika, ja tehty työ kruunataan hohtavan valkoisella tupsu­lakilla. Fuksit, vappu ja teekkarilakki ovat olleet jo yli sata vuotta tupsukansalle pysyviä keskustelun ja väittelyn teemoja. Milloin on keskusteltu erityisestä fuksilakista, milloin taas ajankohdasta jolloin fuksit saavat lakkinsa. Tämäkin ajankohta on heilahtanut polilaisilla vapun­päivän aamusta vappuaaton aamuun.

Vappujuhlien kielirajat

Kaisaniemen puistoidylliin perustettiin ravintola vuonna 1837. Mamselli Cajsa Wahllundin pitämästä paikasta tuli erityisesti ylioppilas­laulajien suosikkipaikka vuosisadan puoli­välin paikkeilla. Kuoro hajosi 1880-luvun alussa ja sen jälkeen suomenkielisten juhlat siirtyivät Alppilaan. Ruotsinkieliset juhlivat yhä Kaisaniemessä, jonka nimi tulee juurikin mamselli ravintoloitsijalta.

Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Suomessa olivat vallalla kielipoliittiset erimielisyydet, eivätkä teekkaritkaan olleet niiltä suojassa. Osakuntamaailma kykeni toki toimimaan yhdessäkin, mutta kielikysymys aiheutti repiviä käsityseroja muuten yhtenäisessä yhteisössä. Vapunvieton perinteisiin vaikuttivat kielirajat, kun suomen- ja ruotsinkieliset juhlivat omissa paikoissaan. Yhdistävä tekijä oli kieli, jolloin opiskelusuunta tai -paikka jäi toissijaiseksi.

Likaiset tiet, huono kohtelu

Maaliskuussa 1927 Tekniikan Ylioppilaat eli TKK:n suomenkielinen osakunta teki esityksen muille suomenkielisille osakunnille Helsingin yliopistossa vapun vieton siirtämiseksi pois Alppilan alueella sijainneesta ravintola Alppilasta. Osakunnan hallituksen pöytäkirjaan 29.3.1927 listattuja epäkohtia olivat likaiset tiet, kalliit hinnat ja huono kohtelu. Samalla haluttiin myös eriyttää omaa juhlintaa ylioppilas­keskeisemmäksi.

Heti 1927 vietettiin suomenkielisen akateemisen nuorison vappua Kaivopuistossa, vaikka esimerkiksi Ylioppilaskunnan Laulajat päätti laulaa Kaivohuoneella, ja osa osakunnista seurasi mukana. Suomenkielisen vappujuhlan kantavina voimina olivat aloitteen tehneet teekkarit sekä pohjoispohjalaiset, kun useat muut hakivat kantojaan.

Jo 1928 Kaivopuistossa on ollut mahtava määrä pitkiä pöytiä penkkeineen ja tarjolla tippaleipiä sekä pullokaupalla simaa!

Polin aikoina teekkareilla oli tapana aloittaa silliaamiaisen nauttiminen peräti aamulla klo 04. Siitä sitten siirryttiin sujuvasti osakuntien inspehtorien suorittamaan tupsulakkien jakoon ja reippaasti kohti Kaivopuistoa yhtenäisenä ryhmänä. Vielä kerran kuuntelivat tuoreet teekkarit majurin komentoja ja leveissä riveissä hypittiin jänishyppyjä tai mentiin kadun laidasta laitaan rullaatirullaata tiukassa käsikynkässä. Onpa joskus koko kaarti päätynyt keskelle katua istumaan soutuharjoituksiin.

Laulut ja pallot tekevät vapun

Ylioppilaiden vappuun ei näytä liittyneen mitään erillistä omaa symboliikkaa. Punaliput ja vappukukat sekä huiskut ja serpentiinit ovat osa laajempaa vappuperinnettä. Toki nykyään kokoonnutaan usein oman räyhälipun alle Kaivopuistossa piknikkiä varten. Sen sijaan laulu ja laulaminen ovat aina olleet oleellinen osa kevään juhlintaa teekkareille ja muille ylioppilaille. Monelle tupsukansalaiselle vasta Polyteknikkojen kuoron kajauttaman kevätlaulun kuunteleminen teekkaripallo kädessä tekee oikean vapun.

Yksi näkyvimmistä vapun ilmentymistä ovatkin teekkaripallot: punaiset ilmapallot joita nykyään myy PK Teekkarikylän tunnuksen koristamina. Vanhimmat pallot 1950-luvulla ovat olleet toisinaan niin heikkoja, että sateella niillä oli ikävä taipumus värjätä pallon alla sijainneen kantajansa teekkarilakki vaalean­punaiseksi.

Flooran päivä on gregoriaaninen vappu

Vuonna 1848 juhlistettiin Kukan eli Flooran päivänä 13.5. Maamme-laulun ensiesitystä Kumtähden kentällä. Tämä päivä tuli juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin 13 vuorokauden erosta, eli Kukka onkin gregoriaaninen vappu.  Täältä löytyy perinne Kukanpäivästä niin sanottuna varavappuna myös 1920–30-luvuilla, eritoten äärisuomenmielisissä piireissä.

Nykyään päivän kevätjuhlaperinnettä yllä­pitää Teekkarikylä, joka vie kanootillaan Kukanpäivän viestin rohkeasti jopa Helsinkiin asti ja järjestää joskus laituritanssitkin määränpäässä.

Kirjoittaja Tiina Metso on Polyteekkarimuseon johtaja.