TEKin jäsenten työehtojen kattavuus vielä auki

Työelämä
|
Uutinen
Kirjoittaja(t): Tiina Henry-Biabaud
|
Kuvaaja: Getty Images
Kuuntele

Monien tekkiläisten työehtosopimusten neuvottelu siirtyy uudelle työnantajayhdistykselle. Yleissitovuus menetetään, jos järjestäytyneissä yrityksissä on alle puolet alan työntekijöistä.

Maaliskuun lopussa monien tekkiläisten työnantajayrityksiä edustava Teknologiateollisuus ilmoitti lopettavansa neuvottelutoiminnan ja siirtävänsä tehtävän syksyllä uudelle vastaperustetulle työnantajayhdistykselle. Käytännössä yritykset voivat valita, haluavatko olla työehtosopimustoiminnan piirissä vai ei. Jos yli puolet alan työntekijöistä työllistävistä yrityksistä ei liity uuteen työnantajajärjestöön, menetetään aloilta työehtosopimusten yleissitovuus. Myös Metsäteollisuus ilmoitti jo viime lokakuussa irtautuvansa kokonaan valtakunnallisesta sopimustoiminnasta.

Tiesitkö, että muun muassa seuraavat työehdot tulevat TEKin ja muiden liittojen neuvottelemista työehtosopimuksista eikä Suomen laista?

  • Työpäivän pituus 7,5 tuntia kahdeksan tunnin sijaan
  • Sairausvapaan palkallisuus yli yhdeksän päivän jälkeenkin, yleensä 3 kuukauden ajan
  • Tuoreen äidin 3 kk:n palkallinen vapaa
  • Viikon palkallinen isyysloma
  • Mahdollisuus hoitaa sairasta lasta muutama päivä kotona menettämättä palkkaa
  • Oikeus valita luottamushenkilö
  • Lomaraha, käytännössä puolenkuun palkka
  • Palkkojen vuosittaiset yleiskorotukset
  • Työmatkakustannusten korvaukset
  • Varallaolojärjestelyt ja -korvaus

Liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla on keskeinen rooli siinä, onko meillä varaa, aikaa ja energiaa perheelle, ystäville, harrastuksille, rakkaudelle sekä muulle työn ulkopuoliselle elämälle.

Suomessa lainsäädäntö liittyen työntekoon ja työsuhteisiin on melko väljä. Lakien säätäjät ovat halunneet jättää paljon työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä neuvoteltavaksi ja sovittavaksi. Alakohtaisten neuvottelujen tuloksena syntyy sopimuksia, joita kutsutaan työehtosopimuksiksi. Työehtosopimukset ovat usein voimassa 2-3 vuotta eli työehdoista neuvotellaan käytännössä parin vuoden välein.

Koska työehtosopimuksista neuvotellaan alakohtaisesti, TEK on yhdistänyt voimansa muiden samoilla aloilla työskentelevien akavalaisten liittojen kuten esimerkiksi Insinööriliiton, Tradenomien ja Suomen Ekonomien kanssa. Yksityisellä sektorilla akavalaisten liittojen jäsenten työehdoista neuvottelee Ylemmät toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Käytännössä neuvottelijat ovat TEKin ja muiden liittojen palkattuja työntekijöitä.

Seuraava neuvottelukierros on jo ovella, sillä merkittävien isojen teknologiateollisuuden työehtosopimusten voimassaolo päättyy 30.11.2021:

Nyt jos koskaan kannattaa kuulua liittoon

Neuvottelemme ja tuemme jäseniämme olipa kyse sitten henkilökohtaisia työsopimuksista, paikallisista sopimuksista tai työehtosopimuksista. Työehdoista neuvottelu vaatii laajaa työlainsäädännön tuntemista, ja juristimme sekä työelämäasiantuntijamme ovat tukenasi. 

Mitä enemmän TEKillä on jäseniä, sitä enemmän meillä on myös vaikutusvaltaa ajaa meille tärkeitä asioita liittyivätpä ne sitten työehtosopimusneuvotteluihin tai vaikka innovaatiopolitiikan kehittämiseen.

Puhukaa työehtosopimusten ja yleissitovuuden merkityksestä työtovereillenne, tuttavillenne ja työnantajillenne. Se on meistä kaikista kiinni, millaiset työmarkkinat Suomessa tulevaisuudessa on.

Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin:

Miksi työehtosopimuksista tulevat ehdot voivat olla vaakalaudalla?
Mitä yleissitovuus tarkoittaa?
Jos yleissitovuus poistuu, millaiset työehdot ovat jatkossa niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon?
Mitä kauaskantoisia seurauksia mahdollisella yleissitovuuden poistumisella saattaa olla?
Mitä tarkoitetaan paikallisella sopimisella?
Helpottuuko tai lisääntyykö paikallinen sopiminen ilman työehtosopimusta?
Miksi liitot vastustavat paikallista sopimista?

Miksi työehtosopimuksista tulevat ehdot voivat olla vaakalaudalla?
Työnantajia edustavat Teknologiateollisuus ry. ja Metsäteollisuus ry. ovat ilmoittaneet lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun. Teknologiateollisuus ry. on neuvotellut aiemmin teknologia-alan, it-alan (tietotekniikan palveluala) sekä suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksista. Me työntekijäpuolta edustavat liitot emme voi neuvotella työehtosopimuksia, jos ei ole kenen kanssa neuvotella.

Teknologiateollisuus ry. on kuitenkin perustanut neuvottelutoimintaa varten uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n. Vielä ei tiedetä ketkä ja kuinka moni työnantajayritys uuteen järjestöön liittyy. Asia selvinnee syksyn kuluessa. Tämä on työehtojen jatkumisen kannalta merkittävää. Jos monet yritykset eivät liity uuteen järjestöön, menetetään aloilta sopimusten yleissitovuus. Jos yleissitovuus menetetään, koskevat työehtosopimukset jatkossa vain niitä työntekijöitä, joiden työnantajat kuuluvat Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n.

Mitä yleissitovuus tarkoittaa?
Yli puolet teknologia-alan, it-alan (tietotekniikan palveluala) sekä suunnittelu- ja konsulttialan työntekijöistä ovat töissä yrityksissä, jotka kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n. Tästä syystä näillä aloilla on ollut voimassa yleissitovuus. Kun tietyllä alalla on voimassa yleissitova työehtosopimus, sitä noudatetaan kaikissa alan yrityksissä, myös niissä jotka eivät kuulu kyseisen työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon. Jos yleissitovuus poistuu, työehtosopimusta noudatetaan vain niissä yrityksissä, jotka kuuluvat sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon.

Jos yleissitovuus poistuu, millaiset työehdot ovat jatkossa niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon?
Mikäli yleissitovuus poistuu, noudattavat työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat jatkossa työn tekemiseen ja työsuhteisiin liittyviä työlakeja. Laki määrää minimin eli työntekijän kannalta työnantaja voi aina toimia paremmin, mutta ei huonommin. Ne asiat, mitä ei ole määritetty laissa sovitaan joko henkilökohtaisin tai työpaikkakohtaisin eli paikallisin sopimuksin.

Nykyiset työehtosopimukset takaavat yrityksille hyvin joustavat, lakia laajemmat, tavat toimia esim. työaikajärjestelyissä. Mikäli työehtosopimusta ei ole tai yleissitovuuden puuttuessa työantajaliittoon kuulumaton yritys joutuu jatkossa noudattamaan lakia, joka on työaikajärjestelyiden osalta huomattavasti jäykempi. Työehtosopimuksissa on myös muita työnantajia suoraan hyödyttäviä asioita kuten esimeriksi lain tasoa lyhyempi yt-neuvotteluaika tai takaisinottovelvollisuudesta poikkeaminen. Nämä luonnollisesti poistuvat niiden yritysten keinovalikoimasta, jotka eivät työehtosopimusten piirissä aio jatkossa olla.

Mitä kauaskantoisia seurauksia mahdollisella yleissitovuuden poistumisella saattaa olla?
Yleissitovuus kiinnittää alalle edes jonkinlaisen minimin työn hinnalle ja ohjaa siis osaltaan yrityksiä kilpailemaan esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden laadulla, toimitusvarmuudella, nopeudella jne. Yleissitovuuden mahdollinen poistuminen saattaa houkuttaa hakemaan kilpailukykyä esimerkiksi polkemalla palkkoja tai karsimalla muista rahanarvoisista etuuksista, kuten lomarahoista, sairausajan palkasta jne.

Mitä tarkoitetaan paikallisella sopimisella?
Paikallisella sopimisilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaista sopimista työehdoista. Sopijaosapuolina ovat työnantaja ja henkilöstöä edustaa luottamushenkilö tai esimerkiksi koko henkilöstö yhdessä. Sopiminen perustuu lakiin tai työehtosopimukseen. YTN:n työehtosopimukset mahdollistavat varsin laajan paikallisen sopimisen. Tällä hetkellä voimassa olevien työehtosopimusten mukaan todella monista asioista voidaan sopia myös henkilökohtaisesti suoraan työntekijän kanssa, ilman luottamushenkilöä. Niissä ei ole siis juurikaan ns. "luottamushenkilölukkoja".

Paikallisesti voidaan aina sopia työntekijän kannalta lakia tai työehtosopimusta paremmin.  Työehtosopimukset eivät siis tähänkään asti ole olleet este esimerkiksi palkankorotuksille, joskin ne ovat määrittäneet viime kädessä minimitason, mitä palkankorotuksia täytyy jakaa. Tällä on turvattu palkansaajien ostovoimaa, ettei se inflaation myötä laskisi.

Helpottuuko tai lisääntyykö paikallinen sopiminen ilman työehtosopimusta?
Työlainsäädännössä on mahdollistettu, että tietyistä asioista voidaan sopia vapaasti toisin työehtosopimukseen perustuen. Työehtosopimus siis antaa mahdollisuuden sopia lain reunaehdoista poiketen toisin, työntekijän kannalta myös laveammin tai jopa heikommin. Eli itse asiassa työehtosopimukset varsinkin ylempien toimihenkilöiden, joita tekkiläiset ovat, osalta on mahdollistanut laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.

Mikäli työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon, joka on neuvotellut voimassa olevan työehtosopimuksen, siltä poistuu myös työehtosopimuksen tuomat paikallisen sopimisen mahdollisuudet, myös liittyen mainittuihin lavennuksiin. Vastaavasti, mikäli yrityksessä on olemassa olevia paikallisia sopimuksia, niiden voimassa olo lakkaa, kun työehtosopimusten voimassa olo päättyy. Jos työehtosopimukset poistuvat, poistuu samalla merkittävä määrä oikeuksia ja mahdollisuuksia sopia paikallisesti. Pelkän lainsäädännön antamat mahdollisuudet ovat erittäin rajatut.

Miksi liitot vastustavat paikallista sopimista?
TEK ei vastusta paikallista sopimista, päinvastoin. Haluamme kuitenkin, että paikallinen sopiminen on aitoa ja reilua sekä perustuu lakiin ja työehtosopimuksiin. Se ei saa olla paikallista sanelemista. Mikäli työehtosopimus ja siten luottamushenkilökin puuttuu, ongelma on kuitenkin siinä, että meillä ei Suomessa tällä hetkellä ole tarvittavaa lainsäädäntöä voimassa, joka takaisi tasavertaisen paikallisen sopimisen, kuten esimerkiksi Saksassa yritysneuvostot ja Ruotsissa myötämääräämislaki. Neuvotteluasema työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä ei lähtökohtaisesti ole tasavertainen. Näin ollen neuvottelun aitous ja reiluus vaihtelee yritys- ja tilannekohtaisesti.

Lisätietoa aiheesta