Tekkiläinen yrittäjyys voi hyvin

Verrattuna vuoteen 2015 sekä pää- että sivutoimisten tekkiläisyrittäjien vuosiansiot ovat nousseet.

Yritystoimintaan liittyvä bruttovuosiansio on päätoimisilla yrittäjillä keskiarvona noin 68 500 euroa. Nousua on tullut yli kolme prosenttia. Mediaani on 60 000 euroa, nousua kymmenen prosenttia. Laskutettujen päivien keskihinta oli 650 euroa.

Sivutoimisilla yrittäjillä vastaavat bruttovuosiansiot ovat keskiarvona 7 500 euroa, nousua on tullut lähes kolme prosenttia. Mediaani on 2 500 euroa, nousua peräti 25 prosenttia. Sivutoimisilla laskutettujen päivien keskihinta oli 600 euroa.

Oma osaaminen hyötykäyttöön

Työmarkkinatutkimuksen mukaan TEKin jäsenistä 6 prosenttia on yrittäjiä. Heistä päätoimisia yrittäjiä on kolmasosa. Suurimmalta osin tekkiläinen yrittäjyys on sivutoimista oman osaamisen hyödyntämistä, mielenkiinnon seuraamista ja lisäansioiden hankintaa.

Yhdeksän kymmenestä yrittäjäjäsenestä toimii yksinyrittäjänä tai yrityksessä, jonka henkilöstömäärä on alle kymmenen. Tekkiläisten yritykset ovat siis pieniä mikroyrityksiä. Valinta yrittäjyydestä on tehty omasta halusta. Vain neljä prosenttia on yrittäjä olosuhteiden pakosta.

Tekkiläisten yrittäjyys ei ole sidottua toimialaan. Suosituin toimiala on arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä niihin liittyvä konsultointi. Niiden parissa toimii pää- tai sivutoimisesti noin 15 prosenttia yrittäjäjäsenistä. Toiseksi yleisin toimiala on tietojenkäsittelypalvelut.

TEKin jäsenten yrittäjyyttä tutkittiin viime lokakuussa osana TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaava tutkimus on tehty nyt kolmena peräkkäisenä vuotena. TMT:n yrittäjyysaiheisiin kysymyksiin vastasi 555 TEKin yrittäjäjäsentä.

Yrittäjien palveluita ei vielä tunneta

TMT:n yrittäjäkyselyyn vastanneista noin yksi kymmenestä ilmoitti käyttäneensä TEKin yrittäjäjäsenille suunnattuja palveluita. Vaikka osuus on viime vuodesta kasvanut, se on silti pieni.

TEK on viime vuosina panostanut yrittäjäjäsenille suunnattujen palveluiden kehittämiseen. Viimeisimpänä TEK vahvisti heidän edunvalvontaansa ja liittyi helmikuun alussa Akavan yrittäjien ja itsensä työllistäjien edunvalvontajärjestö Entreen.

Suurin syy siihen, miksei palveluita ole käytetty, on se, ettei yrittäjäjäsenet ole kokeneet tarvinneensa niitä. Osalla syy on tietämättömyys; TEKin yrittäjäpalveluita ei tunneta. TEKin yrittäjyysasioista vastaava asiamies Martti Kivioja arvioi, että osa palveluita käyttäneistä ei ole kyselyyn vastannut ja siksi osuus on niin pieni.

– Yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä tulee puhelimitse ja sähköpostilla päivittäin sekä minulle että TEKin lakimiehille. Myös TEKin yrittäjyystapahtumissa ja webinaareissa osanotto on ollut varsin hyvä, Kivioja kertoo.

TEKin Yrittäjäklubi järjestää keväisin ja syksyisin klubi-iltoja. Lisäksi TEK tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia webinaareja. Seuraavaksi aiheena on 16.3. ulkoisten sijoitusten hankkiminen. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen sekä vertaistuen saaminen nähtiin TMT:n kyselyn mukaan tärkeänä ja arvokkaana osana TEKin palveluntarjontaa.

Eniten yrittäjille suunnatuista TEKin palveluista käytetään lakipalveluita ja niihin ollaan pääosin tyytyväisiä. TEKin lakimiehet palvelevat ja neuvovat yrittäjiä henkilökohtaisesti. Lisäksi yrittäjän lakitietoa ja sopimuspohjia löytyy runsaasti Virtuaalilakimies-palvelusta. 

Hyville neuvoille on kysyntää

Nykyisten palveluiden lisäksi yrittäjäjäsenet toivovat TEKiltä neuvontaa yleisiä liikkeenjohdollisia kysymyksiä koskien. Erityistoiveet liittyivät kansainvälisyyteen, rahoitukseen, verotukseen, yrityskauppoihin ja taloushallintoon.

Koko yrittäjäuralle saa neuvoja TEKin verkkosivujen Yrittäjän palvelutarjottimesta. Sivutoimisesta yrittäjyydestä on koottu TEKin verkkosivuille erikseen peruspaketti tietoa.

– Verotus ja taloushallinto menevät hieman ohi ydinosaamisemme, mutta TEKin jäsenet voivat hankkia Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin edullisesti. Sitä kautta näihinkin asioihin saa apua, Kivioja sanoo.

– Tämä on syy, miksi alun perin aloitimmekin yhteistyön Suomen Yrittäjien kanssa. Haluamme mahdollistaa jäsenillemme edullisesti hyvät palvelut myös niissä asioissa, joihin TEKillä ei ole resursseja, hän lisää.

Osa TMT:n kyselyyn vastanneista oli huolissaan työttömyysturvastaan. TEKin yrittäjäjäsenet voivat liittyä AYT-kassaan, joka tarjoaa työttömyysturvaa yrittäjille. Kassan johtaja Sami Aapro kirjoitti oikean työttömyyskassan valinnasta hiljattain TEKin blogiin. 

Eroon byrokratiasta

TMT:n kyselyssä kartoitettiin myös niitä asioita, joihin yrittäjäjäsenet toivovat, että TEK aktiivisesti yrittäisi vaikuttaa. Tärkeimmäksi nousi yrittäjyyteen liittyvän byrokratian keventäminen.

– Tämän eteen teemme jatkuvasti vaikuttamistyötä. Byrokratian purkuun liittyy monta asiaa, joista yksi tärkeä on määritelmien yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen, Kivioja sanoo.

Eri laeissa on toisistaan poikkeavia määritelmiä, mikä Kiviojan mukaan voi johtaa hankaliin tilanteisiin. Myös eri viranomaisten tulkinoissa on eroja.

– Tähän liittyy siirtymät yrittäjä- ja palkansaajastatuksen välillä. Yrittäjämääritelmiä tulisi olla vain yksi ja sen tulisi olla joustava. Tämä mahdollistaisi ”sekakäytön” eli henkilö voisi olla samaan aikaan sekä palkansaaja että yrittäjä.

Kiviojan mukaan byrokratiaa voidaan keventää myös sähköisen asioinnin lisäämisellä ja yhden luukun periaatteella.

– Nämä helpottaisivat ja nopeuttaisivat asiointia, mikä puolestaan lisäisi yritystoimintaan käytettävää aikaa.

• TMT:n yrittäjyyskatsauksen tuloksia lisää TEKin verkkosivuilla, PDF sivun alareunassa.