Tekniikan alan yliopistot kehittävät innovaatio- ja yritystoimintaansa
Aalto-yliopiston innovaatio- ja yritystoiminta arvioitiin MIT:n vertailussa viiden nousevan yliopiston joukkoon.
Monet tekniikan alan yliopistot niin Suomessa kuin maailmallakin kehittävät kovaa vauhtia omaa innovaatio- ja yritystoimintaansa. Monesti esikuvina pidetään MIT:n (Massachusetts Institute of Technology), Stanfordin ja Cambridgen kaltaisia huippuyliopistoja.
– Ne eivät toimi kuitenkaan hyvinä malleina haasteellisissa olosuhteissa toimiville yliopistoille, sillä niiden yritystoimintaa tukevat rakenteet on rakennettu jo vuosikymmeniä sitten, huomauttaa konsultti Ruth Graham.
Graham toteutti viime kesänä MIT:lle selvityksen yliopistojen ympärille syntyneistä teknologisten innovaatioiden ekosysteemeistä. Graham esitteli tutkimuksen tuloksia Aalto-yliopistolla lokakuun puolivälissä.
Aalto-yliopisto sijoittui arvioiduista 200 yliopistosta viiden nousevan tähden joukkoon. Nämä yliopistot toimivat haasteellisissa ympäristöissä, ja ne pystyvät avaamaan uudenlaisia ratkaisuja käytännön sovelluksille innovaatioekosysteemin kannalta vähemmän suotuisissa olosuhteissa.
– Aallon vahvuuksia ovat lahjakkaiden yksilöiden johtama tasa-arvoinen ja ruohonjuuritason työ, vahva startup-yrittäjyyttä tukeva yhteisö ja ilmapiiri sekä Aalto-yliopiston ylimmän johdon tuki, Graham luettelee.
Vertailussa arvioitiin muun muassa yliopistojen innovaatioita tukevaa ilmapiiriä, tutkimusalueiden vahvuuksia, opiskelijoiden yrittäjämyönteisyyttä ja valtion tarjoamaa tukea.
Aalto-yliopisto esimerkkinä
Graham löysi tutkimuksessaan kaksi keskeistä haastetta, joiden parissa monet yliopistot kamppailevat. Ensinäkin ruohonjuuritason työn sekä teollisuusrahoitteisen tutkimuksen ja yliopisto-omisteisen teknologian hyödyntäminen eivät aina kohtaa.
– Nämä ovat kaksi keskeistä elementtiä, kun edistetään yrittäjyyttä. Yliopistot kamppailevat tosissaan tuodakseen nämä yhteen.
Lisäksi yrittäjyys on harvoin kiinteä osa yliopiston opetusta ja tutkimustoimintaa.
– Innovaatio- ja yritystoiminnan pitäisi heijastua yliopiston politiikkaan, budjetin kohdentumiseen, kannustimiin ja opetussuunnitelmaan.
Grahamin mukaan monet tutkimuksessa menestyneet yliopistot ovat onnistuneet ratkaisemaan näitä ongelmia.
– Esimerkiksi muun muassa Aalto-yliopisto, israelilainen Techionion, eteläkorealainen KAIST ja yhdysvaltalainen University of Michigan ovat olleet innovaatio- ja yritystoiminnan edistämisessä pioneereja ja tulevat olemaan inspiraation lähteenä monille.
Aalto-yliopiston yrittäjyyden ekosysteemi | |
|---|---|
| Start-up Center - 80 yritystä kiihdyttämössä, 32 kasvu-uralla Yrityskumppanit - 30 suurinta tuo 10 miljoonaa euroa vuodessa - Valmentajat EIT ICT Labs, EIT Noodit, Eurooppalaiset kumppanit - Aalto-yliopisto, VTT ja Nokia perustajina EIT ICT Helsinki noodissa - Keskiössä koulutus, tutkimus ja yrittäjyys Pienyrityskeskus (PYK) - Koko yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren kattavaa koulutusta Aalto Center for Entrepreneurship (ACE) - noin 200 innovaatio- tai liikeideaehdotusta vuodessa - 10–15 tutkimukseen perustuvaa startup-yritystä - 15–20 patenttihakemusta | App Campus 18 kuukauden aikana: - 2 500 ideaa - 150 investointipäätöstä - 30 tuotetta markkinoille - Tuotanto: 15–20 tuotetta kuukaudessa Startup Sauna - 30–40 yritystä kiihdyttämössä vuosittain - 20 miljoonaa euroa rahoitusta - 30 opiskelijaa harjoittelussa Slush - Euroopan johtaja startup-tapahtuma Aalto Ventures Program - Ongelmalähtöinen opetusohjelma yrittäjyystaitojen kehittämiseksi - Yhteistyö kalifornialaisen Stanfordin yliopiston kanssa AaltoES - 9 000 yhteisöjäsentä - 100 aktiivijäsentä - 8 000 osallistujaa vuosittain |