Tiedeyhteisön kärki vetoaa hallitukseen Marraskuun manifestilla

Marraskuun manifestin nimellä kulkevan vetoomuksen 80 allekirjoittajaa edustavat suomalaisen tiedeyhteisön kärkeä: kanslereita, rehtoreita, tieteen akateemikkoja, akatemiaprofessoreja, huippuyksikön johtajia, professoreja ja tutkijoita eri yliopistoista.

Manifestin ensimmäinen allekirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson. Tekniikan alan tiedevaikuttajista allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Olli Ikkala, Samuel Kaski, Teuvo Kohonen, Risto Nieminen, Ilkka Pöyhönen ja Jukka Seppälä.

Alekirjoittajien mielestä ylimitoitetut leikkaukset heikentävät vakavasti yliopistojen kykyä huolehtia Suomen taloudellisesta ja henkisestä uudistumisesta.

– Leikkaukset korkeimmasta koulutuksesta ovat erittäin lyhytnäköisiä. Tuore tutkimus osoitti, että laskennallisesti yksi euro yliopistoille palautuu yhteiskunnalle 4,5-kertaisena takaisin, kansleri Thomas Wilhelmsson sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomen pitäisi olla kymmenen vuoden kuluttua koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Manifestin allekirjoittajat huomauttavat, että ilman yliopistojen vahvaa panosta hallitusohjelma jää sanahelinäksi ja yhteiskunnan kehitys kituliaaksi.

Allekirjoittajat muistuttavat, että tutkimukseen perustuva opetus antaa nuorisolle valmiuksia toimia yhteiskunnan alati muuttuvissa tehtävissä. Yliopistot kouluttavat opettajat koulutusjärjestelmän kaikille tasoille. Lisäksi perustutkimus luo pohjaa kaupallisten toimijoiden innovaatioille.

Leikkauksista kärsitty vuosikymmenen alusta asti

Vuoden 2009 yliopistolakiin kirjattiin periaate määrärahojen vuosittaisesta indeksikorotuksesta kustannustason nousua vastaavasti. Laman puristuksessa indeksikorotus poistettiin ja yliopistojen reaalibudjetti supistui 185 miljoonalla eurolla. Nyt on luvassa vielä noin 400 miljoonan euron lisäleikkaus. Osa leikkauksista, kuten apteekkikompensaation poisto, osuu parhaiten menestyneisiin toimijoihin. Niukkeneva rahoitus vaikeuttaa jo nyt kansainvälisiä rekrytointeja, ja useat huippututkijat ovat lähteneet ulkomaille.
 
Tekesin rahoituksen alasajo vie yli 100 miljoonaa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä jo aiempien supistusten lisäksi. Ne heikentävät yhtä Suomen vahvuutta, yliopistojen ja yritysten sujuvaa yhteistyötä. Seurauksena on satojen patenttien ja uusien tuotteiden menetys joka vuosi. Uudet mahdollisuudet muun muassa biotaloudessa ja energiasektorilla uhkaavat jäädä hyödyntämättä. Myös terveydenhuollon yksiköissä tehtävän tutkimuksen valtionavustus on kutistunut kuudesosaan aiemmasta.

Hallitus tarjoaa leikkausten vastapainoksi 26 kärkihanketta viidellä painopistealueella, joista yksi on osaaminen ja koulutus. Allekirjoittajat katsovat, ettei yhteiskunnan tai elinkeinoelämän päättäjien pidä sekaantua yliopistojen toimintojen sisältöihin ja tutkimuksen suuntaamiseen. Yhteinen tavoite laadun parantamiseksi voi toteutua vain ministeriön ja korkeakoululaitoksen yhteistyön, ei käskytyksen pohjalta. Suomessa yliopistojen autonomia sekä opetuksen ja tutkimuksen vapaus on kirjattu perustuslakiin.

Lue koko Marraskuun manifesti ja allekirjoittajien nimet. Keskustelu aiheesta jatkuu myös Twitterissä (#marraskuunmanifesti)!

Yliopistovetoomus

Yliopistojen henkilöstöjärjestöt ja Suomen ylioppilaskuntien liitto julkaisivat 16.11.  vielä yhden vetoomuksen jättileikkausten perumiseksi. Yliopisto- ja tutkimussektorin keskeisille päättäjille lähettämässään vetoomuksessa ne vaativat tulevaisuuspakettia valtion ensi vuoden budjettiin, jonka valiokuntakäsittely on eduskunnassa loppusuoralla.

Yhteenlaskettuna opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja Tekesin rahoituksen leikkaukset ajavat suomalaisen yliopistolaitoksen ennennäkemättömään rahoituskriisiin Yliopistoindeksi aiotaan jäädyttää yhdellä rysäyksellä vuoteen 2019 saakka. Leikkaukset kertautuvat ja kasvavat tulevina vuosina, vaikka maan talous lähtisi muuten nousuun. Kaikkiaan yliopistoilta ja tutkimukselta aiotaan hallituskauden aikana viedä 500 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen suunnittelemat leikkaukset opintotukeen syventävät opiskelijoiden ahdinkoa ja vaarantavat koulutuksellisen tasa-arvon tulevaisuuden.

Liittojen mukaan yliopistojen lakisääteiset tehtävät ja perustoiminnot ovat jo vaarantumassa. Yliopistoista on jo vähennetty satoja työpaikkoja ja vähennysuhan alla on tuhansia työntekijöitä. Yt-neuvottelujen tahti kiihtyy, ja yhä useampi määräaikaisuus päättyy. Yliopistoalan järjestöt katsovat, että työttömyyden lisääminen ei säästä rahaa eikä voi olla hallituksen linjausten mukaista.

Järjestöt muistuttavat siitä, että 1990-luvun puolivälissä tehtiin merkittäviä panostuksia tutkimukseen sekä opiskelijoiden toimeentuloon ja niillä luotiin uuden kasvun edellytyksiä. Vuonna 2000 henkilöstö ja opiskelijat järjestivät näyttävän mielenosoituksen ja sen seurauksena yliopistot saivat tulevaisuuspaketin.

Pääministeri Sipilän hallitus on joustanut jo kovin monista muista esityksistään, mutta koulutuksen ja tutkimuksen suhteen on oltu tinkimättömiä, vaikka juuri nämä leikkaustoimet ovat alusta saakka herättäneet eniten kritiikkiä sekä kotimaassa että esimerkiksi OECD:n piirissä.

Yliopistojen henkilöstöjärjestöjen ja SYL:n mielestä päättäjät voivat vielä päättää toisin.

Leikkauspuheen ja apatian lietsonnan sijaan yliopistot, tutkimus ja opiskelijat tarvitsevat tulevaisuuden uskoa. Innostus, motivaatio ja luovuus ovat merkittävässä roolissa yliopisto- ja tutkimustyössä, liitot painottavat.

Yliopistoalan järjestöjen mielestä hallituksen kärkihankkeet eivät riitä. Yliopistoille ja tutkimukselle pitää tehdä tulevaisuuspaketti, jolla yliopistoille palautetaan kyky suoriutua perustehtävistä ja mahdollistetaan tutkimuksen laadun kehittäminen.

(Artikkelia täydennetty manifestin allekirjoittajieen tekniikan alan nimillä 18.11.2015 klo 6.30.)