Tietotyöläisen työ läikkyy vapaa-ajalle
Jo 15 prosenttia työstä tehdään toimistotyöaikojen ulkopuolella, osoittaa Akavan ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus.
Työn läikkyminen vapaa-ajalle pidentää korkeasti koulutettujen työhön käyttämää aikaa usealla tunnilla viikossa. Jo 15 prosenttia työstä tehdään toimistotyöaikojen ulkopuolella. Yleisintä on työpäivän jatkaminen ilta-aikaan.
Kun kaikki työhön käytetty aika lasketaan yhteen, tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen viikkotyöaika oli yli 43 tuntia. Lähes 70 prosenttia vastaajista teki työtä iltaisin, mikä pidensi keskimääräistä viikkotyöaikaa kolmella tunnilla ja 40 minuutilla. Kolmannes vastaajista teki töitä viikonloppuisin, mikä pidensi keskimääräistä työviikkoa lähes 1,5 tunnilla.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat sen, että asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet. Akavan mielestä työaikalakia tuleekin uudistaa.
– Asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet selvästi, joten kahdeksasta neljään -kulttuuriin tehty työaikalaki on aikansa elänyt. Työaikalain toimivuus on selvitettävä ja työaikalaki uudistettava tämän päivän työelämän tarpeisiin, sanoo Akavan asiantuntija Tarja Arkio.
Työstä palautuminen vaikeutuu
Työn hajautuessa työn ja muun elämän väliset rajat hämärtyvät, ja tämä vaikeuttaa työstä palautumista. Yli 10 tuntia viikossa toimistoaikojen ulkopuolista työtä tekevät ilmoittivat palautuvansa heikommin kuin ne, jotka ilmoittivat tekevänsä vähän tai ei ollenkaan työtä toimistotyöaikojen ulkopuolella. Lähes puolet yli 10 tuntia toimistotyöajan ulkopuolista työaikaa tekevistä palautui työstään heikosti.
– Palautuminen on välttämätöntä, jotta työntekijä jaksaa työssä ja pysyy työkykyisenä koko työuran ajan. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä palautuu työstään katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään, Arkio korostaa.
Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, verrattain harva piti hyvinä mahdollisuuksiaan oman työajan kontrolliin.
Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä työaikakäytännöillä. Työn läikkymistä vapaa-aikaan voidaan hillitä sopimalla työpaikalla hajautuvaa työtä koskevista työaikakäytännöistä ja työajan seurannasta. Samalla huolehditaan työntekijöiden riittävistä mahdollisuuksista palautua työstä. Yhteiset pelisäännöt ovat konkreettinen keino lisätä työtyytyväisyyttä.
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanketta, jonka päärahoittaja on Tekes. TEK oli yksi kuudesta tutkimukseen osallistuneesta Akavan jäsenjärjestöstä. Kyselyyn vastasi 1 677 liittojen jäsentä.