Työ ei lopu

Sitrassa megatrendilistaa laativa DI Ernesto Hartikainen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja, VTM Olli Hietanen uivat rivakasti vastavirtaan. Kun muut luovat katastrofi­henkeä, Hartikainen ja Hietanen luottavat teknologiseen kehitykseen ja sen myötä Suomen valoisaan tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin uskovaa Hietasta ärsyttääkin vallalla oleva pessimismi.

– Niin lyhytnäköistä! mies puuskahtaa.

– Kauhistelemme työttömyyttä, vaikka meidän pitäisi olla huolissamme edessä olevasta työvoimapulasta. Suremme kuolevien ammattien ja alojen perään, vaikka meidän pitäisi hamuta kohti uusia innovaatioita ja toimialoja.

Hietanen toimii myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana. Hänen mielestään Suomessa vallitseva katastrofihenki ja pelko johtuvat siitä, että erityisesti mediassa äänessä ovat väärät ihmiset.

– Ilmassa on valtaapitävien keski-ikäisten angstia.

Metsä on vihreää kultaa vieläkin

Ernesto Hartikainen jakaa Hietasen kanssa positiivisen näkemyksen tulevaisuudesta. Hartikaisen työstämä Sitran megatrendilista ulottuu 5–10 vuoden päähän, Hietasen lista hamaan tulevaisuuteen.

– Ei mitään hätää, kunhan käärimme hi­hamme ja ryhdymme toimeen. Meillähän on metsää ja tekniikan taitajia, Hartikainen muistuttaa.

– Hyvä esimerkki oikeasta suunnasta on Äänekoskelle suunnitteilla oleva biotuote­tehdas. Metsä Fibren tehtaan on tarkoitus tuottaa bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Perinteisen sellunkeiton ympärille ollaan synnyttämässä eri yritysten muodostamaa bio­talouden ekosysteemiä. Juuri tällaisia teollisia symbiooseja meillä tarvitaan.

Mennyt maailma pitää unohtaa

Hietanen toteaa, että käänteentekevä asia olisi nähdä oman alan teknologia suuremmassa sfäärissä.

– Metsäteollisuuden  olisi pitänyt unohtaa puu ja paperi jo kymmenen vuotta sitten. Meriteollisuuden pitäisi nyt viimein hylätä laivat ja merenkulku. Meret tulisi valjastaa energian, ruoan ja biomateriaalien tuotantoon. Valtameriin – mutta myös maan alle, ilmakehään ja avaruuteen – voitaisiin rakentaa kasvattamoja ja kaupunkeja.

– Maataloudessa pitäisi unohtaa ruoka. Pelloille voisi asentaa miljoonia nanoantureita, ja kyberhyönteiset kasvattaisivat siellä 3D-tulostimien avulla biomateriaaleja, ja vaikka ihmisen varaosia – samalla kun laboratorionavetassa kasvaisi 50 tonnia filettä, Hietanen kiihdyttää tulevaisuuden visiointia.

Scifiä? Ehkä vielä tänään, mutta huomenna jo todellisuutta.

Uusi aika on jo täällä

Hietanen muistuttaa tieteellisen ja teknologisen kehityksen huikeasta vauhdista.

– Maailmassa on julkaistu 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Puolet niistä on laadittu 20 viimeisen vuoden aikana. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana tiedettä tehdään yhtä paljon kuin tähän asti yhteensä, Hietanen sanoo.

– Edellinen teknologinen vallankumous jyräsi hevoset: höyrykoneet, junat ja autot valtasivat maailman. Totta kai ammatteja katosi, mutta uusia syntyi kuin sieniä sateella – kehitys kehittyi.

Nyt edessämme on vähintään samanlainen kehityshyppy.

Hietanen vertaakin meneillään olevaa murrosta keskiajasta uuteen aikaan siirtymiseen. Välissä oli musta surma, joka tappoi kolmanneksen eurooppalaisista.

– Kipuilemme nyt teknologisen ruton kourissa.

Vaikeudet kertovat kuitenkin vain uuden syntymästä, uuden ajan tulosta. Luvassa on työtä ja parempi tulevaisuus.

Kolme tärkeintä: teknologia, teknologia ja teknologia

Yksi asia on varma: tulevaisuus rakentuu kiihtyvän teknologisen kehityksen varaan.

– Ubiteknologia tekee ympäristöstämme entistä älykkäämmän. Kodit täyttyvät tekniikasta, ja koneet kommunikoivat keskenään. Virtuaalinen ja fyysinen yhdistyvät. Palvelupilvet tietävät meistä ja fysiikastamme enemmän kuin me itse, Hietanen toteaa.

Hartikaisen mukaan trendiksi nousee jo lähitulevaisuudessa virtuaalimaailmojen luominen. Second Lifen kaltaiset virtuaalitodellisuudet sijaishahmoineen tulevat jokapäiväisiksi ilmiöiksi.

Paitsi ajanvietettä, virtuaalimaailmat tarjoavat palvelumahdollisuuksia muun muassa terveyssektorille.

Pelit ja pelillistäminen jatkavat voittokul­kuaan.

– Pelillistämistä käytettäneen jatkossa entistä enemmän myös opetuksessa.

Hartikainen uskoo, että virtuaalimaailmojen ja pelien avulla voidaan ratkoa jopa ihmiskuntaa uhkaavia globaaleja ongelmia.

– Pelien avulla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja kannustaa muutoksiin.

Myös robotiikka ja automatisointi lisääntyvät kaiken aikaa. Robotit kasaavat autoja, mutta tekevät myös kaihileikkauksia. Japanin tv:ssä on kokeiltu ihmisen näköistä robottia uutis­ankkurina. Tehtaat ja liikenne pyörivät yhä useammin automaatio-ohjauksella.

– Miksi siis työ loppuisi? Tarvitaanhan kaiken tämän tekniikan tekemiseen ja ylläpitämiseen osaavia ihmisiä, Hietanen sanoo.

Kivikaudesta biokauteen

Hietanen nimeää ihmiskunnan seuraavan aikakauden biokaudeksi. Jossain vaiheessa päästään siihen, että bioraaka-aineet syötetään 3D-tulostimeen, ja lopputuotteina saadaan sitä, mitä keksitään tilata.

– Tulevaisuudessa printataan lihaa ja ihmisen varaosia. Ja esineetkin voivat olla elävää materiaalia, Hietanen väittää.

Metsään nojaava bioteollisuuden nousu on myös Hartikaisen megatrendilistan kärjessä.

– Biotalous nousee jo lähitulevaisuudessa, koska resurssit eivät enää halpene. Öljy ja mineraalit käyvät niin kalliiksi, että ne on korvattava uusiutuvilla luonnonvaroilla.

Biotalouden tulevaisuuden tuotteita ovat esimerkiksi biopolttoaineet, nanoselluloosasta valmistetut muovin korvaavat materiaalit sekä erikoiskemikaalit.

– Kun mukaan sekoitetaan synteettistä biologiaa saadaan synnytettyä jopa itsevalaisevia puita, valopuiden bulevardeja, Hartikainen visioi.

Biotalous synnyttää tulevaisuudessa uusia työpaikkoja myös syrjäseuduille.

– Vaikka kaupungistuminen jatkuu, sen rinnalla voi ilmetä vastatrendinä maallemuuttoa, ainakin pienimuotoisena lifestyle-ilmiönä, Hartikainen arvelee.

Irti maasta

Hietasen tulevaisuuden uskoa himmentää vain täydellisen ekokatastrofin mahdollisuus.

– Mutta ympäristöongelmiin ja kestävän kehityksen tukemiseen on jo olemassa ratkaisuja.

Cleantech-alalle on vain saatava samanlainen startup-buumi ja pörinä kuin on ollut ICT:ssä. Cleantechin uskotaan olevan jopa globaalitalouden kuudennen aallon seuraava ajuri.

Ja jos Tellus ei riitä, mikä estää lähtemästä naapuriplaneetoille.

– Avaruudesta löytyy uusia resursseja. Space mining ei ole enää utopiaa. Lähiplaneetat ovat kohta kuin reikäjuustoa.

Hietasen tulevaisuusskenaarion voisi tuhota myös kolmas maailmansota.

– Tilastollisestihan se taitaa olla jo myöhässä.

DI Ernesto Hartikainen toimii Sitran strategiayksikössä ennakointiasiantuntijana. Hän vastaa Sitran trendityöstä, jolla hahmotetaan globaaleja megatrendejä sekä niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

VTM Olli Hietanen on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija sekä Tulevaisuudentutkimuksen seuran hallituksen jäsen.