Kuvassa eri ammattien edustajia.

Työehtosopimus on tavallisin syy palkankorotukselle

|
Uutinen

Työmarkkinatutkimus. Tekniikan akateemiset TEKin jäsenten mediaanipalkka oli vuoden 2023 lokakuussa 5 534 euroa kuukaudessa. Alojen ja toimiasemien välillä on suuriakin eroja palkoissa.

Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 597 euroa ja keskiarvopalkka 6 051 euroa kuukaudessa loka­kuussa 2023. Vuoden 2023 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkka­luvut olivat 3 920 ja 3 979 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Myös muissa tutkintoryhmissä palkkakehitys oli plussan puolella.

Eniten nousi tällä kertaa arkkitehtien mediaanipalkka, 5,0 prosenttia. Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä, kuten arkkitehdeillä, tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.

Palkkataulukko
Jos järjestäytyminen ei kiinnosta jatkossa, on palkansaajien syytä varautua siihen, että koko sopimusmekanismi poistuu ja palkankorotuksen saavat entistä harvemmat.
- TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki

Vaikka palkat nousivat, oli hintojen nousu edelleen hieman nopeampaa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttaja­hintojen vuosimuutos oli lokakuussa 4,9 prosenttia.

Yleiskorotus yleisin syy palkan­korotukselle

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Yhdeksällä prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja kolmella prosentilla palkka oli laskenut. Palkankorotuksen saaneiden osuus oli suurempi kuin edellisvuonna, jolloin 81 prosenttia vastaajista arvioi palkkansa nousseen.

Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 77 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut.

– Näyttää siltä, että palkat nousevat pääasiassa vain sen verran kuin mitä työehtosopimuksissa on sovittu. Työn­antajien vapaaehtoisesti maksamat meriittikorotukset kohdistuvat melko suppeaan joukkoon. Tämä kertoo, mitä hyötyä ammattiliitosta on. Jos järjestäytyminen ei kiinnosta jatkossa, on palkansaajien syytä varautua siihen, että koko sopimusmekanismi poistuu ja palkankorotuksen saavat entistä harvemmat, Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkina­johtaja Teemu Hankamäki sanoo.

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut 22 prosenttia vastaajista.

Palkankorotuksen saaneista 11 prosenttia kertoi korotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja 9 prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa. Edellisvuotta harvempi kertoi palkan­korotuksen syyksi tehtävän tai työpaikan vaihdon.

Työpaikan vaihto tuo suurimmat korotukset

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka oli noussut vuodessa keskimäärin 340 euroa (mediaanikorotus). Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 600 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 750 euron korotuksen kuukausipalkkaan.

Vuonna 2023 monilla aloilla maksettiin noin 3,5 prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää. Lisäksi maksettiin kertakorvaus, joka ei kuitenkaan näkynyt lokakuun palkoissa. Palkankorotuksista on kuitenkin saatettu sopia paikallisesti myös toisin.

Alojen välillä suuriakin palkkaeroja

Suurin mediaanipalkka oli rahoitus- ja vakuutusaloilla sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi -alalla. Yli 6 000 euron mediaanipalkka oli myös rakennusalalla, kaupan alalla, metsäteollisuudessa ja tietoliikennealalla.

Tekkiläisten suurimmat alat eli metalli- ja konepajateollisuus, suunnitteluala ja tietotekniikan palveluala eivät kuuluneet parhaiten palkattujen toimialojen joukkoon.

– Tämä kertoo siitä, että eri aloilla on erilaiset mahdollisuudet lisätä tuottavuutta ja sitä kautta lisätä työnantajan palkanmaksuvaraa, Hankamäki sanoo.

Pienin mediaanipalkka oli kuntasektorilla, suunnittelualalla ja yliopistosektorilla. Suunnittelualalla ja yliopistosektorilla mediaanipalkka jäi alle 5 000 euron.

Mediaanipalkka toimialoittain -kuviossa on vastaajien palkat toimialoittain. Kannattaa huomioida, että mukana ovat sekä johdon ja keskijohdon vastaajat että asiantuntijat. Tarkemmat tilastot TEKin jäsenten käyttöön löytyvät verkko­sivuilta www.tek.fi/palkat.

Teollisuus käyttää eniten tulospalkkausta

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Selvästi eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa lähes 80 prosenttia vastaajista oli tulospalkkauksen piirissä.

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johdon tai keski­johdon tehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli noin 70 prosenttia, asiantuntijatehtävissä hieman yli puolet.

Tulospalkkauksen piirissä olleista 81 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuoden 2022 työmarkkinatutkimuksessa.

Myös tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli sama kuin edellisvuonna, kahdeksan prosenttia vuosiansioista (mediaani). Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli yhdeksän prosenttia.

Myös toimiasema vaikuttaa tulospalkkion suuruuteen. Johdossa tulospalkkion mediaani oli 15 prosenttia, keskijohdossa 8 prosenttia ja asiantuntijoilla 7 prosenttia.

Näin tutkimus tehtiin

Työmarkkinatutkimuksen tiedon­keruu tehtiin loka–marraskuussa 2023, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin noin 9 500, ja vastausprosentti oli noin 21. Vastaajia oli noin 400 enemmän kuin edellisvuonna, ja myös vastausprosentti parani hieman.

Vastaajista miehiä oli 74 ja naisia 26 prosenttia. Mediaani-ikä oli 43 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 76 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 90 prosenttia oli kokopäivätyössä. Työttömänä tai lomautettuna oli 3 prosenttia vastaajista, ja päätoimisten yrittäjien osuus oli 1,5 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, jolloin osuus oli 2,2 prosenttia.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 86 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 96 prosentilla työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos jälleen kerran kaikille tutkimukseen vastanneille!

Mitä muuta TEK tutkii?

Me TEKissä tutkimme jatkuvasti tekniikan alan työelämää, esimerkiksi palkkoja, yhdenvertaisuutta ja työssä tai opinnoissa jaksamista. Olemme tutkineet ja tuottaneet tietoa monista teemoista useiden vuosien ajan – voit tutustua ja vertailla tuloksia esimerkiksi aikasarjavisualisaatioiden avulla. Lue lisää tutkimuksistamme: www.tek.fi/tutkimus