Työryhmä linjasi 2020-luvun koulutustarpeita
Työryhmäehdotuksessa Suomen uskotaan nousevan uuteen kasvuun korkeakoulutuksen ja erityisesti tekniikan ja luonnontieteen osaamisella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle.
Työryhmän esityksen mukaan tutkintotarve kasvaa 2020-luvulla yliopistokoulutuksessa ja vähenee ammattikorkeakoulutuksessa sekä myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkintotarve kasvaa eniten tekniikan ja liikenteen koulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintomäärien lisäämistä ja joustavuuden lisäämistä tutkintojen suorittamisessa.
Akavan mielestä työryhmän esitys tuo hyvin esille koulutuksen sisältöjen ja oppimisympäristöjen kehittämisen merkityksen, jotta koulutus palvelee työelämän tarpeita ja vahvistaa kansantaloutta.
Akava kuitenkin huomauttaa, että ennakointiajattelussa on helposti menneen talven lumia, koska työuralla ei yhdellä tutkinnolla pärjää ja työmarkkinoiden osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti.
– Työryhmä ehdottaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden voimakasta kasvattamista työmarkkinoilla. Tämä edellyttää sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että täydennyskoulutuksen kehittämistä. Emme voi myöskään ummistaa silmiämme tekniikan, luonnontieteiden alojen ja tohtoreiden nopeasti kasvavalta työttömyydeltä, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan tiedotteessa.
Osaamisen pohja pitkäjänteisessä tutkimusrahoituksessa
Fjäderin mukaan korkeakoulutuksessa koulutusmäärien pienet muutokset suuntaan tai toiseen eivät ole olennaisia, ellei samanaikaisesti voida kehittää koulutuksen sisältöjä ja oppimisympäristöjä.
Akava tukee raportissa esitettyä näkemystä, että pelkkä osaava työvoima ei riitä, ellei samalla huolehdita tutkimus- ja kehittämistoimintojen resursoinnista.
– Hallitusohjelman leikkauspäätökset tutkimuksesta ja koulutuksesta ovat täysin käsittämättömiä. Osaamisen merkitys kyllä näytetään jossain määrin ymmärrettävän, mutta ei kuitenkaan uskota, että korkean osaamisen kestävä pohja lepää pitkäjänteisessä tutkimusrahoituksessa, Fjäder harmittelee.