Urapalveluita jäsenten tarpeisiin

Tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto ei enää automaattisesti takaa sujuvaa pääsyä työelämään saati vakaata uraputkea. TEKin on siis mietittävä ja toteutettava toimenpiteitä, jotka tukevat jäsenistöä heidän urallaan muuttuvassa maailmassa. Näin toteaa valiokunnan puheenjohtaja Kristiina Hartikainen uuden valiokunnan roolista.

Yhteiskunnassa tapahtuvat rakennemuutokset luovat uuden monimuotoisen urakäsityksen.

– Palkkatyötä, yrittäjyyttä ja opiskelua – kaikkea jopa samanaikaisesti. Ja monelle tällainen tilkkutäkkiura on jo todellisuutta. Lisäksi globaalit megatrendit, erityisesti digitalisoituminen, muuttavat työtä tavoilla, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Samalla osaamistarpeet muuttuvat, joten on mietittävä uusiksi myös työn ja uran käsitteet, Hartikainen sanoo. 

Valiokunta aloitti kolmivuotiskautensa työpajakokouksella tammikuussa. 

– Lähdemme liikkeelle määrittelemällä mitä teemme ja mistä aloitamme. Uskon, että tänä vuonna saamme kuvattua, mitä tarkoittaa monimuotoinen ura ja mitkä ovat tekkiläisen uralla ne muutoskohteet, joihin TEKin urapalveluiden tulee kohdistaa aktiviteettinsa. Ensimmäisessä kokouksessa ideoimme muun muassa työkalupakkia, josta löytyisi kuhunkin muutokseen sopivia työkaluja: koulutuksia, toimintamalleja, best practices, caseja ja linkkejä yhteistyökumppanien tarjontaan.

Uravaliokunnan työ linkkittyy useille TEKin toiminta-alueille. 

– Siksi jaamme tietoa, näkemyksiä ja teemme yhteistyötä niin TEKin asiantuntijoiden kuin myös muiden valiokuntien kanssa.   

– Tärkeintä on, että uravaliokunnan aikaansaannokset näkyvät konkreettisesti Pasilan toimitalon ulkopuolella jo tämän vuoden aikana.

Millaisen uran haluat?

Hartikainen muistuttaa, että jokaisen on otettava vastuu omasta urastaan ja sen kehityksestä.

– Pitää määritellä, minkälaisen uran minä haluan ja millainen on hyvä ura juuri minulle. Sen jälkeen kannattaa asettaa tavoitteita ja miettiä, miten niihin päästään. Itsensä kanssa voi käydä säännöllisesti  kehityskeskusteluja, sillä kokemus ja osaaminen avaavat usein uusia mahdollisuuksia. Matkan varrella myös kiinnostuksen kohteet ja jopa arvot saattavat muuttua. 

Hartikainen painottaa, ettei urakehitys välttämättä  tarkoita nousemista organisaation seuraavalle portaalle. 

– Nousukiito voi olla myös siirtymistä poikittain – osaamisen kasvattamista sekä toimimista ajoittain esimerkiksi itsensä työnantajana. 

– Työuran alkumetreillä tärkeintä on päästä kiinni johonkin työhön. Kannustan pitämään työnhaussa katon korkealla ja seinät leveällä. Yliopistossa annetaan hyvä perusta moninaisiin tehtäviin ja työelämässä oppiminen kiihtyy entisestään. 

Uran loppumetreillä on tärkeintä pitää yllä kykyä ja halua oppia uutta. Näiden taitojen lisäksi pitää oppia sietämään muutoksia.

– Silloin kun yrityksillä menee hyvin, ura voi kehittyä lähes omalla painollaan: organisaatiot kasvavat ja hyville tekijöille aukeaa uusia mahdollisuuksia. Tuolloinkin ohjat on hyvä pitää omissa käsissä. Aina kannattaa etsiä hyviä esimiehiä ja tiimejä, joissa saa tehdä töitä itseään viisaampien kanssa. Hyvässä ympäristössä pystyy erinomaisesti kasvattamaan osaamistaan.

Uravaliokunnan puheenjohtajana toimii Kristiina Hartikainen. 

Katse eteenpäin

Hartikainen toteaa oman uransa sisältävän niin sattumien summia kuin tietoisia päätöksiä. 

– Valmistuin keskellä 1990-luvun alun syvää lamaa enkä puunjalostajana saanut töitä puunjalostusteollisuudesta. Tästä alkoi polkuni kohti HR-ammattilaisen uraa. 

– En ole luonteeltani sellainen, että itkisin maahan kaatunutta maitoa, vaan pikemminkin mietin sitä, mitä haluan saada aikaiseksi. Ennen mietin työuraani kvartaali kerrallaan, nykyään ajattelen pidemmälle. Tällä hetkellä kerään osaamisreppuuni kokemusta globaalista it-palvelu- ja konsultointiyrityksestä –  ja pohdin seuraavia siirtoja.

– Uskon, että minulle oli hyötyä siitä, että olin teekkarina mukana opiskelijapolitiikassa. Kun minut valittiin aikanaan TKY:n hallituksen puheenjohtajaksi, eräs vuorineuvos sanoi minulle, että älä sure pidentynyttä opiskelu-aikaa, sillä tulet oppimaan sellaisia asioita, joita kukaan professori ei pysty sinulle luennoilla opettamaan. 

– Tänä päivänä pystyn toimimaan monimuotoisessa ympäristössä, joustavasti verkostoituen. Sosiaaliset kykyni ja tilanteessa toimiminen ovat vahvuuksiani. En jämähdä ongelmien edessä, vaan etsin ratkaisuja.