Uusia tuotteita, uusia liiketoimintamalleja!

Miksei markkinoille saada sitä jotain ihan uutta?

T&k-toimintaa on vain puolella yrityksistä ja sekin on normi tuote­kehitystä, eli parannetaan vähän sieltä ja täältä. Ihan hyvä, mutta jos halutaan innovaatioita, se ei riitä.

Eikö siis kannattaisi satsata entistä reippaammin t&k-toimintaan?

Kyllä, mutta tiukka taloustilanne pelottaa. Kun kassassa ei ole rahaa, ei uskalleta innovoida uutta. Luottoakin on vaikea saada. Vaikka EKP luotottaa pankkeja, pankit myöntävät yrityksille kovin nihkeästi lainarahaa.

Onko yrityksillä riittävästi halua hakea uutta?

Entisellä mallilla on helpompi jatkaa, varsinkin jos on mennyt mukavasti.

Kestää aikansa havaita, ettei entinen enää riitä. Aiemmin myös muutossykli oli hitaampi, nyt maailma ja markkinat muuttuvat nopeasti.  

Mihin yritysten kannattaisi keskittyä uusia mahdollisuuksia etsittäessä?

Pitää miettiä, mihin kaikkeen osaamista ja uusia teknologioita voitaisiin käyttää. On metsästettävä ideoita ja tehtävä uusia avauksia.

Mitä yrityksissä ei pidä tehdä?

Ei pidä jahdata tehokkuutta ja kustannus­säästöjä. Bulkkituotteilla Suomi ei pysty kilpailemaan; joku tekee aina halvemmalla.

Missä yritysten pitää parantaa otettaan?

On opittava haistelemaan uusia tuulia. Pitää keskittyä asiakaslähtöiseen suunnitteluun, brändäykseen ja markkinointiin. Mallia voi
katsoa niin amerikkalaisista kuin ruotsalai­sistakin.

Mistä uusia mahdollisuuksia kannattaa etsiä?

Avainsana on verkostoituminen. Pitää löytää oma paikka arvoverkossa. On oltava mukana ekosysteemeissä, joissa asiakkaat, alihankkijat
ja ideat liikkuvat. Ja jos asiakas haluaa jotain, mitä ei ole tarjota, pitää miettiä, olisiko rahkeita kuitenkin tehdä se.

Missä ovat suomalaisten vahvuudet?

Kansa on koulutettua ja sinnikästä, ja meillä on vahvaa teknistä osaamista.

Missä ovat heikot kohtamme?

Yritysten menestyksen tulppana ovat usein vain intohimon ja rohkeuden puute. Myös toimiala- ja klusteriajattelu joutaa romu­koppaan. Nyt on rikottava rajoja.

Ovatko luovuus ja kyvykkyys yrityksissä täydessä käytössä?

Kaikki oivallukset eivät synny johtoportaassa. Usein asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa työskentelevällä henkilöstöllä on erinomaiset mahdollisuudet nähdä markkinoiden tarpeet ja tunnistaa yrityksen mahdollisuudet vastata niihin.

Johdon pitää osata myös priorisoida tehtävänsä. Onko parempi istua kokouksissa vai keskittyä substanssiin?

Saavatko yritykset riittävästi yhteiskunnan tukea?

Tekes on valtakunnan tasolla yksi parhaita tukijoita. Seutukunnissa pitäisi oivaltaa innovaatiokeskittymien merkitys ja alueen yritysten verkostoitumisen edut. En usko yleisiin yritystukiin, kuten innovaatiotoiminnan verohelpotuksiin.

Onko suomalaisilla yrityksillä menestyksen mahdollisuuksia maailman markkinoilla?

Uusia tarpeita on hillittömästi, ne pitää vain kaivaa esiin.  Markkina on loputon kotimaassa ja maailmalla – ainakin yksittäisen yrityksen kannalta.

Millaisiin uusiin haasteisiin yritykset voisivat tarttua?

Yrityksissä voitaisiin tarttua johonkin, mikä liittyy maailman todellisiin ongelmiin. Ihmiskunnalla on edessään isoja haasteita. Kestävä innovointi ja tahto pelastaa maailma on hyvä lähtökohta liiketoiminnalle.

Mistä löytyvät uudet työpaikat?

Teollisuus vähentää väkeä, uudet työpaikat syntyvät mikroyrityksiin ja pieniin alle 50 hengen firmoihin. Kaikista noin 300 000 yrityksestä nopeasti kasvavia yrityksiä on alle 1 000. Tässä on innovaatiojärjestelmämme suurin haaste – synnyttää kasvuyrityksiä ja auttaa niitä verkostoitumaan globaalisti.

FT Antti Hautamäki on innovaatiotutkimuksen professori emeritus Jyväskylän  yliopistossa. Hän on toiminut myös Sitran innovaatiojohtajana ja ollut mukana lukuisissa kehittämishankkeissa. Hautamäki on julkaissut innovaatioita käsitteleviä kirjoja, kuten Kestävä innovointi ja Suuntana innovaatiokeskittymä. Hän on perustanut Konsultointi Kestävä Innovaatio -yrityksen.