Vaatekaapillinen teknologiaa
Teknologian kehitys tuo ratkaisun moniin ongelmiin. Näin uskovat Teknoelämää 2035 -kirjan kirjoittajat Elina ja Kari Hiltunen.
Robotit, automatisoitu liikenne, geenimuunneltu ruoka, puettava teknologia, geenitestit. Uuden edessä tulevaisuus saattaa vaikuttaa jopa pelottavalta.
– Pystymme vaikuttamaan siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Aina emme edes ymmärrä käyttävämme teknologiaa. Jopa vaipoissa on huipputeknologiaa, futuristi ja kauppatieteen tohtori Elina Hiltunen kiteyttää.
Hiltusten mukaan monet asiat vaikuttavat siihen, kuinka innokkaasti ihmiset tarttuvat uuteen teknologiaan. Näitä ovat muun muassa asenteet ja arvot, teknologian kehittyminen, mahdolliset haitat, lainsäädäntö, poliittiset päätökset sekä kuluttajien valinta.
Tuoreessa kirjassa tulevaisuuskiikarit on suunnattu 20 vuoden päähän.
– Kuluttaja vaikuttaa omilla päätöksillään paljon siihen, mikä teknologia lyö itsensä läpi. Myös poliittisten päättäjien päätöksillä on suuri vaikutus, jos miettii vaikkapa automatisoitua liikennettä, Elina Hiltunen pohtii.
– Paras teknologia on sellainen, joka istuu ihmisten arkeen ilman, että sitä huomataan, tekniikan tohtori Kari Hiltunen lisää.
Keskustelua lisättävä
Hiltuset testasivat kirjan kirjoitusvaiheessa monia kirjassa esittelemiään teknologioita. He muun muassa teettivät geenitestit, ja he tunnustautuvat innokkaiksi terveysrannekkeiden ja –korujen käyttäjiksi.
– Nämä kömpelön näköiset laitteet kehittyvät varmasti, jos ihmiset alkavat niitä käyttää. Jos aamulla väsyttää, voi tietokoneen ruudulta nähdä kuinka paljon yön aikana oli syvää unta, Kari Hiltunen havainnollistaa.
Hiltuset myöntävät, että kaikkeen uuteen liittyy myös uhkia. Lupaavaltakin vaikuttavan teknologian tie saattaa nousta äkkiä pystyyn.
– Asbestia pidettiin aikoinaan ihmeaineena. Nyt puolestaan tiedämme esimerkiksi nanoteknologiasta hyvin vähän.
Monet pelot karisisivat, jos tietämystä teknologioiden vaikutuksista ja mahdollisuuksista lisättäisiin.
– Kuluttajilla on tulevaisuudessa paljon valtaa. Sosiaalisessa mediassa huhut ja väärät tiedot leviävät nopeasti, Elina Hitunen huomauttaa.
– Teknologia pitäisi pureskella niin helpoksi, että sen pystyy ymmärtämään kuka tahansa. Tieteentekijät eivät osaa monesti popularisoida omaa tutkimustaan. He käytävät niin vaikeita termejä, että ihmisiä alkaa pelottaa, hän jatkaa.
Teknologiasta puhuminen ei saa kuitenkaan jäädä vain insinöörien pelikentäksi.
– Tärkeää myös olisi, että keskustelua kävisivät hyvin monenlaiset ihmiset, ei vain insinöörit ja yhteiskuntatieteilijät, hän jatkaa.
TEK-lehdessä 1/2014 käsitellään tulevaisuuden teknologioita artikkelissa Pelastaako teknologia hyvinvointiyhteiskunnan?
Lue myös uutiset: