Valtuustoa puhuttivat digitaalisuus ja TEKin valtuustovaalin kehittäminen

TEKin valtuuston syyskokouksessa puhuttivat erityisesti digitaalisuus ja valtuustovaalien muutossuunnitelmat. TEKin hallituksen jäsen Jaakko Okkonen esitteli TEKin digihanketta. Hän on vetänyt hanketta, jonka työ jatkuu nyt skenaarioryhmissä. Okkonen painotti erityisesti opiskelijoiden osallistumisen tärkeyttä.

Opiskelijoiden edustaja Milja Asikainen oli samaa mieltä.

– On tärkeää, että opiskelijoilla on tunne, että he pystyvät vaikuttamaan. Silloin liitto tuntuu omalta, hän kommentoi valtuuston kokouksessa.

Yksi TEKin painopistealueista, digitaalisuus, tuli esille myös TEKin talousjohtaja Jari Mellaksen puheenvuorossa, kun hän esitteli ensi vuoden talousarvion. Digitaalisuuden kehittämiseen on varattu ensi vuodelle määrärahaa. 

TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström painotti puheenvuorossaan yliopistoihin kohdistuvien leikkauksien haitallisuutta. Hänen mielestään osaamisen kärkimaaksi ei nousta leikkaamalla koulutuksesta, tutkimuksesta ja t&k-toiminnasta.

Hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström kannusti opiskelijoita osallistumaan TEKin toimintaan: "Pitäkää meidät vanhemmat hereillä!"

Valtuusto hyväksyi TEKin toimintasuunnitelman ja talousarvion ja käsitteli hallituksen vastaukset edellisen kokouksen valtuustoaloitteisiin. Uusia valtuustoaloitteita tehtiin kokouksessa jäsenille mahdollistettavaa joukkorahoitusjärjestelmästä, teekkareiden ja diplomi-insinöörien brändin tutkimisesta, valtuuston kokouksen yhteenvedon tekemisestä videomuodossa Youtubeen, suomalaisen science fiction kirjallisuuden kasvun edistämisestä, senioritoiminnan käynnistämisestä, sähköisen oppisalustan tarjoamisesta jäsenpalveluna sekä itsensätyöllistävien edunvalvonnan parantamisesta. 

Järjestelmällisyyttä lobbaamiseen

Juuri 90 vuotta täyttänyt kokoomuksen Martti Tiuri on ollut valtuuston jäsen vuodesta 1967. Siitä lähtien Tiuri on tehnyt valtuustoaloitteen joka kokouksessa yhtä lukuun ottamatta. Tiuri ei päässyt tällä kertaa paikalle kokoukseen, mutta jaossa oli hänen ilmasto- ja energiapolitiikkaa käsittelevä kannanottonsa.

TEKin koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen vastasi Martti Tiurin edellisessä kokouksessa tekemään aloitteeseen päättäjien tekniikan tuntemuksen parantamiseksi.  

- Vaikuttamistyön systematisointi on käynnissä TEKissä. Haemme kumppaneita muun muassa tekniikan alan yliopistoista ja Teknologiatellisuudesta. Ensi vuonna olemme esillä Suomi-Areenassa yhdessä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Ensi vuosi on myös TEKin 120-vuotisjuhlavuosi, jonka yhteydessä ammattikunnan yhteiskunnallista merkitystä nostetaan esille, Jokinen kertoi.

Data avoimeksi

Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh kertoi, TEKissä parannetaan tutkimustiedon hyödynnettävyyttä tutkimuksen tutkimustietopankilla ja siihen liittyvällä käyttöliittymällä. Tietopankkiprojektissa luodaan tietokanta, johon eri kyselytutkimusten data ja mahdollisuuksin mukaan myös muista lähteistä kerättävä tieto voidaan tallentaa. Käyttöliittymätyökalu mahdollistaa tietojen hakemisen tietokannasta. TEKin tutkimusdatojen avaamista oli esittänyt TFiF:n valtuustoryhmä. Aloitteessa esitettiin, että TEKin keräämä data olisi opiskelijoiden tai analytiikasta kiinnostuneiden jäsenten saatavilla.

Valtuuston opiskelijaedustaja Jussi-Pekka Teini Tampereelta totesi, että datan avaaminen on digitalisaation kannalta tärkein askel sitten TEKin ensimmäisten verkkosivujen avaamisen.

Vastuusto kasvatti opiskelijajäsenten määrää

Valtuustovaaleja valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Tuula Aaltola esitteli ryhmän raportin ja päätösesitykset. Vaaleihin esitetyistä muutoksista muodostui kokouksen kuuma peruna. Puheenvuoroja pyydettiin hanakasti ja muutosehdotukset saivat sekä kannatusta että kritiikkiä osakseen. Aiheeseen liittyen tehtiin myös uusia avauksia.

– TEKin tulee siirtyä sähköiseen äänestämiseen. Paperiääni on kallis, opiskelijoiden edustaja Mikko Rahikainen ehdotti.

– Osa jäsenistä on vannoutuneita kirjepostiäänestäjiä. EI heitä kannata karkottaa, kommentoi Timo Nyman.

Yksi työryhmän muutosehdotuksista oli opiskelijajäsenten määrän nostaminen kuuteen, joista kuudes paikka olisi korvamerkitty matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijalle. Aluksi MALU-opiskelija olisi valtuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeutettu jäsen.

– TEK tekee hyvää työtä, mutta organisaatio tuntuu etäiseltä, sanoi MALU-opiskelijoita edustamaan saapunut Miika Länsi-Seppänen.

Hän kannatti ehdotusta korvamerkitystä valtuustopaikasta, koska se lisäisi osallistumisen mahdollisuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Valtuusto päättikin hyväksyä opiskelijaedustajien lukumäärän nostamisen edellyttämät sääntömuutokset. 

TEKin sääntöjä muutettiin niin, että TEKin valtuuston vaalissa jäsen voi asettua ehdolle muuallakin vaalialueella kuin sillä jolla on kirjoilla.

– TEKin nuorten valtuustoryhmän Antti Castren iloitsi siitä, että monta mahdollista ehdokasta ja äänestäjää hiertänyt asia saatiin korjattua.

Ehdotus valtuuston vaalikauden pidentämisestä jakoi mielipiteitä.

Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki –ryhmän Pepi Takala totesi että hallituksen ja valtuuston toimikausi on nykyisellään liian lyhyt.

Myös Sosiaalidemokraattien Maria Luoma-Aho kannatti neljän vuoden kautta. Luoma-Ahon mukaan uudella valtuutetulla kestää aikaa päästä sisään valtuustotyöhön.

Opiskelijoiden Jussi-Pekka Teinin mukaan neljän vuoden väli vaaleissa vaikeuttaa vastavalmistuneiden mukaantuloa päätöksentekoon. Odotusaika valmistumisesta ensimmäisiin TEKin vaaleihin olisi liian pitkä ja suhde ammattiliittoon ehtisi väljähtyä turhan paljon.

Kokoomuksen Timo Nyman säesti, että nykyisessä, entistä lyhytjänteisemmässä työelämässä entistä vaikeampaa sitoutua neljän vuoden pituiseen valtuustotyöhön.

Valtuuston toimikausi päätettiin äänestyksen jälkeen pitää vaalikauden ennallaan kolmessa vuodessa. Valtuusto muutti myös vaalialuejakoa siten, että eteläinen vaalialue, johon kuului viime vaaleissa yli puolet äänestäjistä, rajoittuu nyt Uuteenmaahan. Läntistä ja itäistä vaalialuetta kasvatettiin.