Viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjiksi

Korkeakoulussa viime lukuvuonna opiskelleista 21 prosenttia pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä tai erittäin todennäköisenä uravaihtoehtona. 65 prosenttia pitää yrittäjyyttä epätodennäköisenä. 13 prosenttia vastaajista ei ottanut kantaa asiaan.

Tiedot käyvät ilmi Porin SuomiAreenalla julkistetusta tutkimuksesta Opiskelijasta yrittäjäksi: Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014–2015. Tutkimksen julkaisi Suomen Yrittäjät ja sen toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus osana vuoden 2014 Opiskelijabarometria. 

Yrittäjäaikomuksilla on iso yhteiskunnallinen merkitys juuri nyt, sillä peräti 70 000 suomalaisyritystä myydään tai lopetetaan lähivuosina siksi, että yrittäjä jää eläkkeelle. Jotta hyvät yritykset voivat jatkaa ja työntekijät säilyttää työpaikkansa, tilalle tarvitaan paljon uusia yrittäjiä. Uusia yrityksiä tarvitaan myös työllistämään suurirtisanomisissa työttömäksi jääneitä.

– Jos nämä 21 prosenttia yrittäjäksi aikovista todella ryhtyisivät yrittäjiksi, se tarkoittaisi korkeakoulutettujen yrittäjien määrän kasvua, tutkija Leo Aarnio Otuksesta kertoo.

– Emme kuitenkaan tiedä, kuinka suuri osuus yrittäjäksi opiskeluaikanaan aikovista yrityksen lopulta myös perustaa. Tästä olisi syytä kerätä seurantatutkimustietoa, jotta ymmärrettäisiin paremmin, missä määrin korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden kasvu on kiinni yrittämisen houkuttelevuuden kasvattamisesta, missä määrin yrittäjäaikomusten todentamisen helpottamisesta.

Kulttuurialan ja luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat todennäköisimmin yrittäjiksi

Todennäköisimmin yrittäjiksi aikovat kulttuurialan ja luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijat. Arviolta peräti 42 prosenttia kulttuurialan ja 36 prosenttia luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista pitää todennäköisenä sitä, että he toimivat valmistumisen jälkeen yrittäjinä. Tämä on paljon verrattuna esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alan noin 15 prosenttiin.

Tutkimuksen perusteella eniten yrittäjiksi aikovia opiskelijoita on Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä (n. 37 prosenttia opiskelijoista), Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (n. 31 prosenttia opiskelijoista), Aalto yliopistossa (n. 30 prosenttia opiskelijoista) ja Vaasan yliopistossa (n. 28 prosenttia opiskelijoista).

Yli kolmannes opiskelijayrittäjistä aikoo yrittäjiksi

Pieni osa opiskelijoista - 2,3 prosenttia eli noin 7000 opiskelijaa – ilmoittaa viimeiseksi opiskeluai-kaisen työsuhteensa muodoksi yrittäjyyden. 3,4 prosenttia opiskelijoista arvioi saavansa tänä vuonna yrittäjätuloa, mikä vastaa määrällisesti noin 10 000 opiskelijaa.

Jos opiskelija on työskennellyt yrittäjänä opiskeluaikanaan, aikoo hän muita todennäköisemmin yrittäjäksi myös valmistumisensa jälkeen. Opiskeluaikanaan yrittäjänä toimineista peräti 35 prosenttia pitää erittäin todennäköisenä, että jatkaa yrittäjänä myös valmistumisen jälkeen. 

– Kokemus yrittäjyydestä ei siis ainakaan säikäytä opiskelijoita, tutkija Leo Aarnio tulkitsee tulosta.

Ammattikorkeakouluopiskelijat päätyvät yrittäjäksi jo opiskeluaikanaan todennäköisemmin kuin yliopisto-opiskelijat: todennäköisyys on 1,6 -kertainen.

Opiskelijayrittäjä kokee työnsä luovemmaksi kuin muilla töissä käyvä

Työn sisällön kokemisessa on merkittävä ero yrittäjänä työskentelevien ja palkkatyössä opintojensa ohella käyvien opiskelijoiden välillä: Opiskelijayrittäjät kokevat työnsä keskimäärin huomattavasti luovemmaksi kuin muut työssä käyvät opiskelijat. Opiskelijayrittäjät kokevat myös muita useammin, että työn vaativuustaso vastaa omaa koulutusta. 

– Näyttäisi siltä, että yrittäjänä työskentelevät kokevat tekevänsä haastavampia hommia kuin palkkatöillä opintonsa rahoittavat, Aarnio summaa.

Myös työn ja koulutuksen yhteys on vahvempi yrittäjäopiskelijoiden kuin muiden opiskelijoiden piirissä: arviolta 74 prosenttia yrittäjäopiskelijoista kokee pääsevänsä soveltamaan opinnoissaan työtään, töissä opintojaan tai molempia. Muiden opiskelijoiden keskuudessa luku on 62 prosenttia.

Näin tutkittiin

Selvitys perustuu vuoden 2014 Opiskelijabarometrin tiedonkeruuseen. Barometri toteutettiin korkeakouluittain ja koulutusaloittain ositettuna satunnaisotantana, ja siihen vastasi noin 5800 opiskelijaa. Opiskelijabarometrissa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa yrittäjyydestä näin tarkasti. Kyseessä on opiskelijayrittäjyyden esiselvitys tai tilannekatsaus. Jotta saataisiin olennaista tietoa yrittäjyyden edistämisestä korkeakouluissa, olisi jatkossa syytä syventää tarkastelu korkeakoulupohjaista yrittäjyyttä ja opiskelijayrittäjyyttä selittäviin tilastollisiin malleihin.

Lue koko tutkimus tästä.