VTT vääntää kiertotaloudesta bisnestä
VTT:llä on vankka usko maailmaan, jossa materiaalit eivät enää päädy jätteiksi. Tuore visiopaperi kannustaa suomalaisyrityksiä tekemään resurssitehokkuudesta bisnestä.
Mitä tehdä 400 miljoonalla kilolla roskiin päätyvää syömäkelpoista ruokaa? Pelkästään leipää Suomessa joutuu haaskuuseen vuosittain 30 miljoonaa kiloa, siis yli 100 000 suomalaisen proteiinintarpeen verran. VTT tutkii parhaillaan, miten ottaa hävikkiruuan proteiini järkevästi hyötykäyttöön.
Marraskuussa 2016 ilmestyneessä Policy brief -julkaisussaan VTT esitteli viisi konkreettista esimerkkiä kiertotalouden edistämiseen. Avainasemassa ovat uudet teknologiset ratkaisut, joiden avulla jäte- ja sivuvirroista saadaan uusia raaka-aineita tehokkaasti ja ympäristökuormaa lisäämättä.
Usein ongelma on logistiikka. Esimerkiksi elintarviketuotannossa syömäkelpoista ruokaa päätyy hukkaan niin viljelyssä, teollisuudessa kuin kaupassa. Eniten hukkaa syntyy ketjun loppupäässä. Pelkkää leipää päätyy vuodessa suomalaiskuluttajien biojäteastioihin 20 miljoonaa kiloa. Jos vilja- ja leipäketjun hävikki saataisiin kokonaisuudessaan talteen, proteiinia kertyisi niin paljon, että Suomi voisi lopettaa soijan tuonnin ulkomailta, kertoo VTT:n tutkija Raija Lantto.
Kiertotaloutta jarruttavat myös asenteet. VTT on mukana muun muassa työvälineiden vuokrausta pilotoivassa liiteri.net -kokeilussa, jossa harvoin tarvittavia työ- ja siivousvälineitä voi noutaa ympäri vuorokauden auki olevasta palvelupisteestä. Toinen pilottihanke selvittää, miten uusilla liikkumispalveluilla voisi korvata henkilöautojen omistusta.
”Henkilöautot seisovat 23 tuntia vuorokaudesta pysäköitynä”, tutkija Maria Antikainen muistuttaa.
Tästä huolimatta monille meistä oma porakone tai auto tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.
”Jotta kiertotalous etenee, tarvitaan muutosta meidän kaikkien ajattelussa”, toteaa VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.
Kiertotalous on kuluttajille VTT:n mukaan ennennäkemätön mahdollisuus: kyse ei ole siitä, että vaaditaan tyytymään vähempään.
”Voimme käyttää maapallon resursseja fiksummin, Ritschkoff kertoo.
Palvelut lisäävät kansantuotetta
Palvelujen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on tätä nykyä noin kaksi kolmasosaa. Kiertotalous-Suomessa luku olisi suurempi. Palvelujen lisääntymisen kautta saadaan kasvua ja työllisyyttä. Kun VTT:n erikoistutkija Juha Honkatukia laski käytännössä, mitä vaikutuksia VTT:n esittelemillä kiertotalousskenaarioilla olisi kansantalouteen, tulokset olivat rohkaisevia. Jos työkalujen kulutuksesta 25% korvautuisi huoltopalvelujen kysynnällä, kotimainen haaskuuseen joutuva vehnäproteiini korvaisi tuontisoijan, elektroniikkaromusta saataisiin entistä suurempi osa hyödynnettyä ja varaosien 3D-printtaus synnyttäisi uutta palvelubisnestä, lisääntyisi maan kansantuote yhteensä 0,6 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”Kiertotalous ei tarkoita sitä, että talous ei kasva, vaan päinvastoin”, Honkatukia toteaa.
VTT:n esittelemät esimerkit kiertotalouden edistämiseksi
VTT:n policy Brief 1/2016 ”Kiertotalouden keinovalikoima käyttöön” visioi kiertotalous-Suomea viiden esimerkin voimin.
- Työvälineiden vuokraus ja arkea helpottavat palvelut kuluttajille 24/7
- Leipäketjun hävikistä proteiinia yli sadalletuhannelle suomalaiselle
- Kaikki irti jätteestä uudella kierrätyskonseptilla
- Personoidut ja materiaalitehokkaat varaosat 3D-tulostuksella
- Kulkuvälineet sinne, missä niitä kaivataan
Mikä ihmeen kiertotalous? |
Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Hyvä uutinen on, ettei tämä välttämättä merkitse vyönkiristystä, vaan uusia bisnesmahdollisuuksia. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Pienestä koostaan huolimatta Suomella on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat hyvä perusta menestykselle. Suomi on Sitran mukaan jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla. Hyviä esimerkkejä suomalaisesta kiertotaloudesta ovat esimerkiksi paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullonkierrätys, kirpputorit tai Ponssen panostukset tuotteiden modulaarisuuteen. Silti paljon on vielä tehtävissä: 54 prosenttia jätteestä ei kierrätetä tai käytetä uudelleen millään tavoin. |