Vaasan seudun eri tahot järjestävät joka viikko yhteisen puolen tunnin Teams-keskustelun.
Tässä keskustelussa on edustajia Vaasan kuudesta korkeakoulusta, kaupungilta, te-palveluista ja ELY-keskuksen ylläpitämästä Talent Coastline -verkostosta.
Keskusteluiden aiheena on erityisesti osaajapulan ratkominen ja kansainvälisten osaajien eteen tehty työ.
– Kerromme toisillemme, mitä toimia meillä on meneillään ja jaamme myös onnistumisia. Keskusteluiden avulla haluamme varmistaa, että emme tee päällekkäisiä asioita, kertoo Vaasan yliopiston kansainvälisten osaajien palvelukeskuksen päällikkö Hanna Turpeinen.
Viikoittainen palaveri on yksi esimerkki siitä, kuinka alueen toimijat haluavat kehittää Vaasan seutua yhdessä.
Vaasan seudulla tiivis yhteistyö ei jää pelkästään julkisten tahojen varaan.
Yhteistyössä ovat tiiviisti mukana myös yritykset, jotka haluavat korkeakouluyhteistyön avulla varmistaa itselleen työvoimaa ja löytää uusia innovaatioita.
Yhteistyön perustana toimii kaikkien jakama ajatus siitä, että yhdessä kaikki ovat kokoaan suurempia ja saavat enemmän aikaan.
Yritysten lahjoittamia laitteita
Vaasan seudun korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ilmentää hyvin korkean teknologian keskus Technobothnia. Vuonna 1996 perustetuissa tiloissa on seudun yritysten lahjoittamia laitteistoja.
Tutkijat voivat hyödyntää laitteistoja tutkimuksiinsa. Opiskelijoille on puolestaan suunniteltu kursseja, joiden sisällön suunnittelussa yritykset ovat olleet apuna.
Näille kursseille voi osallistua kolmesta vierekkäin sijaitsevasta oppilaitoksesta, eli Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulu Noviasta.
– Opiskelijat pääsevät näin tutustumaan myös eri korkeakouluista tuleviin opiskelijoihin, Vaasan yliopiston innovaatioiden ja ekosysteemien erityisasiantuntija Philipp Holtkamp sanoo.
Holtkamp kertoo, että opiskelijat pääsevät myös kokeilemaan ja "leikkimään" joillakin laitteilla itsenäisesti. Esimerkiksi automaatiovaraston pienoismallia opiskelijat pääsevät ohjelmoimaan ja testaamaan vapaasti.
Kaikki tämä auttaa opiskelijoita työllistymään helpommin.
Kuvateksti: Vaasan yliopiston innovaatioiden ja ekosysteemien erityisasiantuntija Philipp Holtkamp arvioi, että yhteistyö on viimeisen 4–5 vuoden aikana kiihtynyt entisestään.
Yhteistyö on alueen DNA:ssa
Holtkamp ja Turpeinen ovat sitä mieltä, että yhteistyö on seudun DNA:ssa.
Holtkamp kertoo, että hän ei ole nähnyt Vaasan kaltaista yhteistyötä muualla Suomessa, vaikka hän on nähnyt maata monelta eri kantilta. Hän on ollut aiemmin Jyväskylän yliopistossa tutkijana ja Wärtsilässä neljä vuotta innovaatio- ja kehitystehtävissä.
– Vaasan yhteistyön laajuus on hyvin ainutlaatuista. Se mahdollistaa opiskelijoille tilaisuuden päästä työskentelemään aitojen laitteiden ja haasteiden parissa.
Erilaisten toimien perimmäinen idea on mahdollistaa opiskelijoille mahdollisimman sujuva siirtymä opiskeluista työelämään.
Holtkamp kokeekin, että yliopiston näkökulmasta yhteistyöstä hyötyvät eniten opiskelijat. Samaan aikaan kuitenkin hyötyvät myös yritykset sekä alueen kunnat, jotka saavat uusia asukkaita alueelle jäävistä opiskelijoista.
Kansainvälisiä osaajia tarvitaan
Holtkamp arvioi, että Vaasan seudun toimijoiden yhteistyö on viimeisen 4–5 vuoden aikana kiihtynyt entisestään. Syynä on Suomen ikärakenne.
Suomi tarvitsee jo nyt vuosittain tuhansia uusia osaajia, jotta yritykset voivat pitää edes nykyisen toimintansa käynnissä. Lähivuosina tarve kasvaa niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.
Ja jos Vaasaan kaavaillut akkumateriaalitehtaat toteutuvat, tarve kasvaa entisestään.
– Silloin tarvitsemme tuhansia uusia insinöörejä tänne.
Siksi esimerkiksi Vaasan yliopiston tavoitteena on nostaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus kaikista tutkinto-opiskelijoista 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun osuus nyt on noin viisi prosenttia.
– Se on iso, iso muutos, Turpeinen sanoo.
Vaasan yliopistossa on jo lisätty markkinointia ulkomailla. Sen seurauksena hakijamäärät syksyn maisteriohjelmiin moninkertaistuivat.
– Työ on alkanut kantaa hedelmää, Holtkamp sanoo.
Osaajia juurrutetaan Pohjanmaalle puoliso-ohjelmallakin
Ei riitä, että ulkomailta saadaan opiskelijoita Vaasaan. Heidät täytyy myös onnistua pitämään seudulla, jotta heidän osaaminen saadaan käyttöön.
– Maisteriopinnot kestävät kaksi vuotta. Meidän pitää toimia heti ohjelman alusta lähtien, Hanna Turpeinen sanoo.
Avainasemassa on työllistyminen opintojen jälkeen. Vaasan yliopistossa yritykset ovat jo nykyisin mukana useilla kursseilla tarjoamassa esimerkiksi vierailijaluentoja tai haasteita opiskelijoille ratkottavaksi.
Nyt yhteistyötä halutaan viedä pidemmälle. Turpeinen kertoo, että yritysyhteistyössä toteutettavia opintokokonaisuuksia rakennetaan kaikkiin kansainvälisiin maisteriohjelmiin.
Lisäksi tavoitteena on, että yritykset tarjoaisivat opiskelijoille mentorointia.
– Ideana on, että opiskelijat saisivat alusta lähtien tarpeellisia taitoja ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä.
Alueen kansainvälisille osaajille on myös järjestetty uudenlainen rekrytointitapahtuma, jossa osallistujien osaamiset oli kartoitettu etukäteen. Sen ansiosta voitiin järjestää jokaiselle osallistujalle 2–3 kasvokkaista tapaamista yritysten kanssa, jolle on käyttöä juuri kyseisen henkilön osaamisesta.
– Yritykset olivat äärimmäisen tyytyväisiä tapahtumaan. Niitä tullaan järjestämään jatkossa lisää, mutta tietyille aloille kohdennettuina, Philipp Holtkamp kertoo.
Ehkä mielenkiintoisin Vaasaan juurtumista edistävä toimi on Vaasan yliopiston vetämä puoliso-ohjelma.
Sen ohjelman tarkoituksena on auttaa Vaasaan työn tai opintojen perässä muuttaneiden puolisoita löytämään töitä tai opintoja sekä verkostoitumaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa.
Holtkamp kertoo, että hän on nähnyt läheltä, kuinka seudun yritykset ovat palkanneet huippuosaajia ulkomailta, mutta eivät ole pystyneet pitämään heistä kiinni.
– Jos perhe ei ole täällä tyytyväinen, eivät he pysy täällä kauaa.
Holtkamp haluaa haastaa meitä kaikkia edistämään omalla toiminnallaan ulkomaisten osaajien palkkaamista ja jäämistä Suomeen. Jos henkilö ei suoraan pysty vaikuttamaan kansainvälisten osaajien palkkaamiseen, voi hän ainakin pyrkiä tutustumaan tänne muuttaneiden kanssa.
Niillä teoilla voi olla ratkaiseva merkitys suomalaisen yhteiskunnan menestymiseen.